"Fakta edellä puuhun". Tv-uutisjuttujen dramaturgian rakentuminen ja rakentaminen
Leinonen, Verna (2014)
2014
Tiedotusoppi - Journalism and Mass Communication
Viestinnän, median ja teatterin yksikkö - School of Communication, Media and Theatre
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2014-05-30
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201406121736
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201406121736
Tiivistelmä
Tutkielmassa pohditaan tv-uutisjuttujen dramaturgiaa ja juttujen syntyprosessia. Tutkimuksen pohjalla ovat teatterin- ja elokuvan tutkimuksen käsitteet draama ja dramaturgia, joita sovelletaan uutisten rakenteen analyysiin. Esimerkkinä toimii mediatutkija Anu Kantolan tekemä tutkimus, jossa politiikan uutisia analysoidaan dramaturgisen analyysin keinoin. Kantolan dramaturgisen analyysin tärkein käsite on jännite, jonka syntymistä ja laukeamista analyysin on tarkoitus pohtia. Jutturakenteen lisäksi tutkimuksessa keskitytään uutisten arvomaailmaan. Tutkimus kysyy, millainen on se universumi, jonka uutinen olettaa luonnolliseksi.
Tutkimuksen aineistona on seitsemän ulkomaankategorian televisiouutisjuttua, jotka on esitetty Ylellä, Svenska Ylellä ja MTV3:lla, sekä juttujen tekijöiden teemahaastattelut. Teemahaastattelujen aluksi katsottiin aineistona oleva juttu, ja haastattelu käsitteli sekä yksittäistä juttua että juttujen tekemisen työprosessia yleisellä tasolla. Toimittajien haastattelujen avulla haluttiin saada lisätietoa syntyprosessin lisäksi kokemuksista ja ajatuksista, joita toimittajilla on juttujen rakentamisesta.
Tutkimuksen mukaan tv-uutisten uutisessa ja draamassa samaa on se, että ne molemmat pohjautuvat toiminnalle. Eroa sen sijaan on se, miten tuo toiminta tuodaan esille. Uutisen kertovat elementit heikentävät draaman mahdollisuuksia. Uutisen rikkonainen rakenne estää juonellisuuden, minkä vuoksi draaman vaatimaa jatkuvaa toimintaa ei pääse syntymään. Arvomaailmaltaan uutiset eivät haasta esittämäänsä universumia vaan pyrkivät selittämään ilmiöitä luonnollisina pitämiensä argumenttien keinoin.
Toimittajat pyrkivät luomaan juttuihinsa draamaa. He karttavat draaman käsitettä puheessaan, mutta tavoittelevat juttuihinsa elementtejä, jotka tukevat draaman rakentumista. Toimittajien puheessa keskeiseksi draaman rakennuspalikaksi nousi henkilöiminen. Lisäksi kuvakerronnan roolia korostettiin. Työn kannalta toimittajat erottivat kotitoimituksissa tehtävät uutisjutut ja juttukeikoilta tehtävät jutut täysin erilaisiksi. Juttukeikoilla käymistä pidettiin työn tärkeimpänä ja arvostetuimpana osana, ja juttukeikkojen koettiin helpottavan draaman luomista juttuihin.
Tutkimuksen taustalla ovat kysymykset muodon ja sisällön suhteesta sekä journalismin tavoitteista. Tutkimus kysyykin, pitäisikö journalismin suhtautua avoimemmin uusiin kertomisen tapoihin. Lisäksi tutkimuksessa esitetään, että niin sanotun draaman jälkeisen teatterin ajatusten soveltamista uutistutkimukseen tulisi kokeilla.
Tutkimuksen aineistona on seitsemän ulkomaankategorian televisiouutisjuttua, jotka on esitetty Ylellä, Svenska Ylellä ja MTV3:lla, sekä juttujen tekijöiden teemahaastattelut. Teemahaastattelujen aluksi katsottiin aineistona oleva juttu, ja haastattelu käsitteli sekä yksittäistä juttua että juttujen tekemisen työprosessia yleisellä tasolla. Toimittajien haastattelujen avulla haluttiin saada lisätietoa syntyprosessin lisäksi kokemuksista ja ajatuksista, joita toimittajilla on juttujen rakentamisesta.
Tutkimuksen mukaan tv-uutisten uutisessa ja draamassa samaa on se, että ne molemmat pohjautuvat toiminnalle. Eroa sen sijaan on se, miten tuo toiminta tuodaan esille. Uutisen kertovat elementit heikentävät draaman mahdollisuuksia. Uutisen rikkonainen rakenne estää juonellisuuden, minkä vuoksi draaman vaatimaa jatkuvaa toimintaa ei pääse syntymään. Arvomaailmaltaan uutiset eivät haasta esittämäänsä universumia vaan pyrkivät selittämään ilmiöitä luonnollisina pitämiensä argumenttien keinoin.
Toimittajat pyrkivät luomaan juttuihinsa draamaa. He karttavat draaman käsitettä puheessaan, mutta tavoittelevat juttuihinsa elementtejä, jotka tukevat draaman rakentumista. Toimittajien puheessa keskeiseksi draaman rakennuspalikaksi nousi henkilöiminen. Lisäksi kuvakerronnan roolia korostettiin. Työn kannalta toimittajat erottivat kotitoimituksissa tehtävät uutisjutut ja juttukeikoilta tehtävät jutut täysin erilaisiksi. Juttukeikoilla käymistä pidettiin työn tärkeimpänä ja arvostetuimpana osana, ja juttukeikkojen koettiin helpottavan draaman luomista juttuihin.
Tutkimuksen taustalla ovat kysymykset muodon ja sisällön suhteesta sekä journalismin tavoitteista. Tutkimus kysyykin, pitäisikö journalismin suhtautua avoimemmin uusiin kertomisen tapoihin. Lisäksi tutkimuksessa esitetään, että niin sanotun draaman jälkeisen teatterin ajatusten soveltamista uutistutkimukseen tulisi kokeilla.