För ett rikare Finland eller för att hämnas : en diskuranalys av svenska språkets ställning som en del av samhällsdebatt under riksdagsvalet 2011
Thuneberg, Jenny (2014)
2014
Pohjoismaiset kielet - Scandinavian Languages
Kieli-, käännös- ja kirjallisuustieteiden yksikkö - School of Language, Translation and Literary Studies
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2014-05-27
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201406101717
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201406101717
Tiivistelmä
Ruotsin kielen asema suomalaisessa yhteiskunnassa herättää säännöllisesti vilkasta keskustelua. Debattia leimaa paikallaan pysyminen ja argumenttien muuttumattomuus sekä se, etteivät eri näkökulmat kohtaa toisiaan. Tässä tutkimuksessa perehdyn siihen, millaista Suomen toisen kansalliskielen ympärillä käyty keskustelu oli ennen eduskuntavaaleja vuonna 2011.
Tutkimuksessa käytän Laclau & Mouffen diskurssiteoreettista analyysiä. Sen mukaan lähdemateriaalista etsitään merkitsijöitä, jotka ovat sidottuja toisiinsa erilaisten merkitysten ja verkostojen kautta. Merkitykset saadaan suhteessa muihin merkitsijöihin, ja yhdessä ne muodostavat diskursiivisen kokonaisuuden. Merkitysten välillä käydään jatkuvaa kamppailua. Lisänä tähän teoriapohjaan käytän analyysiosiossa Pekka Ruissalon soveltamaa mallia, jonka alkuperä on Norman Fairclough'n kriittisessä diskurssianalyysiteoriassa. Mallissa diskursseja lähestytään niiden aktiviteettityypin, tyylin, muodon ja kertojaäänen perusteella.
Materiaalinani käytän kahden suomalaisen puolueen puoluelehtiä. Mukana ovat Ruotsalaisen kansanpuolueen Medborgarbladet-lehti sekä Perussuomalaisten Perussuomalainen. Kyseiset puolueet ovat voimakkaasti olleet mukana julkisessa keskustelussa ruotsin kielen asemasta keskusteltaessa. Toisen kotimaisen kielen aseman noustessa erääksi vuoden 2011 vaaliteemoista näyttäytyi aihe molempien puolueiden vaaliohjelmissa ja tätä kautta myös voimakkaasti niiden lehdissä.
Diskursseja muodostui kuusi: pohjoismainen yhteistyö, yleissivistävä koulu, tulevaisuuden strategia, vaalikamppailu, maahanmuutto ja väheksyvä diskurssi ilman perusteluja. Lisäksi tutkimuksessa ilmeni mielenkiintoisesti tapa, jolla keskustelua Suomessa käydään: Laclau & Mouffen teorian mukaiset merkitysketjut jäivät syntymättä, mutta niiden sijaan materiaali muodosti merkitysverkostoja, jotka pyörivät samojen aihealueiden ympärillä ja osittain päällekkäin ilman, että mitään ratkaisuja syntyy.
Tutkimuksessa käytän Laclau & Mouffen diskurssiteoreettista analyysiä. Sen mukaan lähdemateriaalista etsitään merkitsijöitä, jotka ovat sidottuja toisiinsa erilaisten merkitysten ja verkostojen kautta. Merkitykset saadaan suhteessa muihin merkitsijöihin, ja yhdessä ne muodostavat diskursiivisen kokonaisuuden. Merkitysten välillä käydään jatkuvaa kamppailua. Lisänä tähän teoriapohjaan käytän analyysiosiossa Pekka Ruissalon soveltamaa mallia, jonka alkuperä on Norman Fairclough'n kriittisessä diskurssianalyysiteoriassa. Mallissa diskursseja lähestytään niiden aktiviteettityypin, tyylin, muodon ja kertojaäänen perusteella.
Materiaalinani käytän kahden suomalaisen puolueen puoluelehtiä. Mukana ovat Ruotsalaisen kansanpuolueen Medborgarbladet-lehti sekä Perussuomalaisten Perussuomalainen. Kyseiset puolueet ovat voimakkaasti olleet mukana julkisessa keskustelussa ruotsin kielen asemasta keskusteltaessa. Toisen kotimaisen kielen aseman noustessa erääksi vuoden 2011 vaaliteemoista näyttäytyi aihe molempien puolueiden vaaliohjelmissa ja tätä kautta myös voimakkaasti niiden lehdissä.
Diskursseja muodostui kuusi: pohjoismainen yhteistyö, yleissivistävä koulu, tulevaisuuden strategia, vaalikamppailu, maahanmuutto ja väheksyvä diskurssi ilman perusteluja. Lisäksi tutkimuksessa ilmeni mielenkiintoisesti tapa, jolla keskustelua Suomessa käydään: Laclau & Mouffen teorian mukaiset merkitysketjut jäivät syntymättä, mutta niiden sijaan materiaali muodosti merkitysverkostoja, jotka pyörivät samojen aihealueiden ympärillä ja osittain päällekkäin ilman, että mitään ratkaisuja syntyy.