Kansallinen katarsis : Metsolat-televisiosarjan selviytymistarinat
Kaartinen, Miina (2014)
2014
Sosiaalityö - Social Work
Yhteiskunta- ja kulttuuritieteiden yksikkö - School of Social Sciences and Humanities
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2014-05-27
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201406091707
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201406091707
Tiivistelmä
Tutkielma käsittelee suomalaista 1990-luvun Metsolat-televisiosarjaa ja sen kuvaamia selviytymistarinoita sosiaalityön näkökulmasta. Tarkastelemalla fiktiivisiä selviytymistarinoita, tutkielma lähestyy selviytymistä kulttuurisena ja kulttuurituotteissa rakentuvana tarinallisena ilmiönä. Näin ollen tutkielma sijoittuu sosiaalityön ja kulttuurintutkimuksen rajapinnalle. Tutkielman aineistona ovat Metsoloiden viiden henkilöhahmon (Erkki Metsolan, Risto Metsolan, Eeva Metsolan, Liisa Metsolan ja Riitta Vanhasen) selviytymistarinat. Tarinoita analysoimalla pohditaan millaisia merkityksiä selviytyminen Metsolat-sarjassa saa.
Tutkielman teoreettinen tausta muodostuu sosiaalisesta konstruktionismista ja narratiivisuudesta. Lisäksi Metsoloita lähestytään virallista tietoa haastavana ja täydentävänä toisen tiedon lähteenä. Aineiston selviytymistarinoita analysoitiin soveltamalla narratiivisia menetelmiä. Metsoloiden päähenkilön Erkki Metsolan selviytymistarina valittiin analyysin perustaksi ja Erkin tarinaa käytettiin analyysin kehyskertomuksena. Kehyskertomuksen idean lisäksi aineiston analyysiä tehtiin temaattisen luennan avulla, tarinoiden yksityiskohtia analysoimalla ja tarkastelemalla tarinoita kokonaisuuksina.
Tutkielma täydentää aikaisempaa Metsoloista tehtyä tutkimusta nostaessaan sarjasta tehtävän tulkinnan keskiöön sarjan sisältämän inhimillisen tiedon vaikeuksien voittamisesta. Näin ollen tutkielma myös haastaa aikaisempia sarjasta tehtyjä tulkintoja, jotka ovat keskittyneet erityisesti sarjan nostalgisuuteen. Tutkielman perusteella Metsoloiden selviytymistarinoiden keskeinen tematiikka asettuu luontevasti osaksi suomalaisten selviytymistarinoiden kulttuurista perinnettä. Sarjan selviytymistarinoista on kuitenkin tunnistettavissa myös hegemonista kerrontaa haastavia selviytymistarinoita ja merkityksiä.
Tutkielman mukaan Metsoloiden selviytymistarinat rakentavat selviytymisestä kuvan monipuolisena ilmiönä, joka ei palaudu vain tiettyyn tarinatyyppiin kuten sankaritarinaan. Metsoloiden selviytymisessä on kyse jatkuvasta elämänkulun prosessista. Tutkielma osoittaa, kuinka sosiaalityön eettisten sitoumusten vuoksi on tärkeää tunnistaa ja tuoda esiin kulttuurituotteiden sisältämiä moninaisia selviytymistarinoita ja myös haastaa kulttuurisista tarinoista tehtyjä totuttuja tulkintoja. Tutkielma tuo uutta tietoa suomalaiseen sosiaalityön tutkimukseen, jossa selviytymisen ja selviytymistarinan käsitteet ovat harvoin kriittisen tarkastelun kohteena. Tutkielma osoittaa näiden käsitteiden itsestään selviä kulttuurisia merkityksiä, mutta toisaalta se pyrkii avaamaan myös laajemmin keskustelua kulttuuristen tarinoiden ja kulttuurituotteiden merkityksestä sosiaalityön tutkimukselle ja käytännölle.
National katharsis : survival stories in television series Metsolat
This master’s thesis explores Finnish 1990’s television series Metsolat from the standpoint of social
work. By analyzing the survival stories told in the series, the research examines survival as a
cultural narrative that is being constructed also in cultural texts. Therefore the thesis operates not
only on the field of social work but also on the field of cultural studies. The empirical data of the
study includes five survival stories of different characters of Metsolat (Erkki Metsola, Risto
Metsola, Eeva Metsola, Liisa Metsola and Riitta Vanhanen). By analyzing these stories the research
examines what kind of meanings of survival are created in Metsolat.
The theoretical framework of the study builds on social constructionist and narrative views. In
addition it approaches Metsolat as a source of cultural knowledge on survival. The survival stories
were analyzed using narrative methods. The survival story of the main character, Erkki Metsola,
was selected as a so-called frame narrative. In addition the survival stories were analyzed through
thematic reading, by studying the details of the stories and exploring the stories as entities.
The thesis adds to the earlier Metsolat-research by emphasizing the tacit knowledge of adverse life events that the series possesses. Hence the thesis also challenges earlier analysis of the series that have focused on its nostalgia. According to the research the main themes of the survival stories of Metsolat are a part of a canon of traditional Finnish survival narratives. However it is also possible to find survival stories from Metsolat that challenge the hegemonic narrative.
The survival constructed in the survival stories of Metsolat is a complex phenomenon that should
not be understood simply through specific cultural story types such as stories of personal triumph
and success. Instead in Metsolat the survival is an on-going process of life. The research points out
that because of the ethical position of social work it is important to distinguish and re-narrate the
multiple survival stories that can be found within cultural texts. The research adds to Finnish social
work research in which the concepts of ‘surival’ and ‘survival story’ are rarely the subject of critical
evaluation. The research demonstrates the self-evident cultural meanings behind these concepts but
in addition it also seeks to raise broader discussion on the meaning that cultural stories and texts
have for social work research and practice.
Tutkielman teoreettinen tausta muodostuu sosiaalisesta konstruktionismista ja narratiivisuudesta. Lisäksi Metsoloita lähestytään virallista tietoa haastavana ja täydentävänä toisen tiedon lähteenä. Aineiston selviytymistarinoita analysoitiin soveltamalla narratiivisia menetelmiä. Metsoloiden päähenkilön Erkki Metsolan selviytymistarina valittiin analyysin perustaksi ja Erkin tarinaa käytettiin analyysin kehyskertomuksena. Kehyskertomuksen idean lisäksi aineiston analyysiä tehtiin temaattisen luennan avulla, tarinoiden yksityiskohtia analysoimalla ja tarkastelemalla tarinoita kokonaisuuksina.
Tutkielma täydentää aikaisempaa Metsoloista tehtyä tutkimusta nostaessaan sarjasta tehtävän tulkinnan keskiöön sarjan sisältämän inhimillisen tiedon vaikeuksien voittamisesta. Näin ollen tutkielma myös haastaa aikaisempia sarjasta tehtyjä tulkintoja, jotka ovat keskittyneet erityisesti sarjan nostalgisuuteen. Tutkielman perusteella Metsoloiden selviytymistarinoiden keskeinen tematiikka asettuu luontevasti osaksi suomalaisten selviytymistarinoiden kulttuurista perinnettä. Sarjan selviytymistarinoista on kuitenkin tunnistettavissa myös hegemonista kerrontaa haastavia selviytymistarinoita ja merkityksiä.
Tutkielman mukaan Metsoloiden selviytymistarinat rakentavat selviytymisestä kuvan monipuolisena ilmiönä, joka ei palaudu vain tiettyyn tarinatyyppiin kuten sankaritarinaan. Metsoloiden selviytymisessä on kyse jatkuvasta elämänkulun prosessista. Tutkielma osoittaa, kuinka sosiaalityön eettisten sitoumusten vuoksi on tärkeää tunnistaa ja tuoda esiin kulttuurituotteiden sisältämiä moninaisia selviytymistarinoita ja myös haastaa kulttuurisista tarinoista tehtyjä totuttuja tulkintoja. Tutkielma tuo uutta tietoa suomalaiseen sosiaalityön tutkimukseen, jossa selviytymisen ja selviytymistarinan käsitteet ovat harvoin kriittisen tarkastelun kohteena. Tutkielma osoittaa näiden käsitteiden itsestään selviä kulttuurisia merkityksiä, mutta toisaalta se pyrkii avaamaan myös laajemmin keskustelua kulttuuristen tarinoiden ja kulttuurituotteiden merkityksestä sosiaalityön tutkimukselle ja käytännölle.
National katharsis : survival stories in television series Metsolat
This master’s thesis explores Finnish 1990’s television series Metsolat from the standpoint of social
work. By analyzing the survival stories told in the series, the research examines survival as a
cultural narrative that is being constructed also in cultural texts. Therefore the thesis operates not
only on the field of social work but also on the field of cultural studies. The empirical data of the
study includes five survival stories of different characters of Metsolat (Erkki Metsola, Risto
Metsola, Eeva Metsola, Liisa Metsola and Riitta Vanhanen). By analyzing these stories the research
examines what kind of meanings of survival are created in Metsolat.
The theoretical framework of the study builds on social constructionist and narrative views. In
addition it approaches Metsolat as a source of cultural knowledge on survival. The survival stories
were analyzed using narrative methods. The survival story of the main character, Erkki Metsola,
was selected as a so-called frame narrative. In addition the survival stories were analyzed through
thematic reading, by studying the details of the stories and exploring the stories as entities.
The thesis adds to the earlier Metsolat-research by emphasizing the tacit knowledge of adverse life events that the series possesses. Hence the thesis also challenges earlier analysis of the series that have focused on its nostalgia. According to the research the main themes of the survival stories of Metsolat are a part of a canon of traditional Finnish survival narratives. However it is also possible to find survival stories from Metsolat that challenge the hegemonic narrative.
The survival constructed in the survival stories of Metsolat is a complex phenomenon that should
not be understood simply through specific cultural story types such as stories of personal triumph
and success. Instead in Metsolat the survival is an on-going process of life. The research points out
that because of the ethical position of social work it is important to distinguish and re-narrate the
multiple survival stories that can be found within cultural texts. The research adds to Finnish social
work research in which the concepts of ‘surival’ and ‘survival story’ are rarely the subject of critical
evaluation. The research demonstrates the self-evident cultural meanings behind these concepts but
in addition it also seeks to raise broader discussion on the meaning that cultural stories and texts
have for social work research and practice.