Ikääntyneiden omaisten kokemukset tarvitsemastaan ja saamastaan tuesta : tutkimus Kotiin tukea ikääntyneelle omaiselle -hankkeen perheohjausta vastaanottaneista psyykkisesti sairaiden omaisista

Abstract

Tämä tutkimus käsittelee Omaiset mielenterveystyön tukena RY: n Kotiin tukea ikääntyneelle omaiselle- eli Koto-hankkeen palveluja vastaanottaneita ikääntyneitä omaisia, joiden perheenjäsenellä tai muulla läheisellä on psyykkinen sairaus. Koto-hanke on toiminut vuodesta 2008 vuoteen 2011 Tampereella, Nokialla ja Ruovedellä. Hankkeen tavoitteena on ollut tarjota apua ja tukea ikääntyneille psyykkisesti sairaiden omaisille. Hankkeen lähtökohtana on ollut asiakkaiden voimaannuttaminen, voimavarakeskeinen työskentelytapa, asiakaslähtöisyys sekä ongelmien ja haittojen ennaltaehkäisy. Toiminnan perustana on ollut koulutuksellinen perhetyö, joka on toteutettu kotikäynnein ja se on sisältänyt keskustelua ja palveluohjausta kunkin perheen yksilöllisen tilanteen mukaan. Perheohjauksen tärkeimpänä tavoitteena on ollut välittää omaisille tietoa läheisensä sairaudesta ja löytää keinoja selviytyä arjessa yhdessä sairastuneen kanssa sekä vahvistaa omaisen voimavaroja.

Tutkimuskysymykset ovat: Millaista tukea psyykkisesti sairaiden ikääntyneet omaiset kokevat tarvitsevansa? ja Millaisena omaiset ovat kokeneet Koto-hankkeen tarjoaman tuen? Tutkimuksen teoreettisena viitekehyksenä on omais- ja hoivatutkimus, jota tarkastellaan informaalin eli epävirallisen hoivan näkökulmasta. Tutkimuksen empiirinen aineisto koostuu kymmenestä teemahaastattelusta. Haastatteluihin ovat osallistuneet Koto-hankkeen perheohjausta vastaanottaneet ikääntyneet omaiset. Haastatteluaineisto on analysoitu teemoittelun avulla.

Tutkimuksen tulosten perusteella voi todeta, että läheisen psyykkinen sairaus vaikuttaa ikääntyneiden omaisten elämään monin eri tavoin, ja omaisten avun tarpeesta on löydettävissä useita ulottuvuuksia. Tässä tutkimuksessa on nostettu esiin kolme aineiston perusteella keskeisintä ulottuvuutta: 1) Tuen tarve sairauden alkuvaiheessa, 2) Konkreettinen avuntarve ja 3) Ymmärretyksi tulemisen tarve. Koto-hankkeen palvelut omaiset olivat kokeneet joustavina ja asiakaslähtöisinä, sekä hankkeen työntekijät helposti lähestyttävinä ja luottamusta herättävinä. Omaiset toivat kuitenkin esiin, että koska heillä itsellään on jo pitkä kokemus psyykkisen sairauden kanssa elämisestä, eivät he koe enää tarvitsevansa koulutuksellista perhetyötä niin paljon kuin sellaiset omaiset, joiden läheisellä sairaus on todettu vasta hiljattain.

Tutkimuksen perusteella voi todeta, että psyykkisesti sairaiden ikääntyneet omaiset toivovat, että jatkossa tukea ja tietoa olisi omaisille enemmän tarjolla jo siinä vaiheessa, kun läheisen sairaus todetaan. Toisaalta he toivovat myös, että ikääntyneille suunnatut palvelut toimisivat asiakaslähtöisemmin, ja että hoivaajaomaisen ikääntyessä sairastunut saisi enemmän apua arkeensa julkiselta sektorilta.

Elderly family members’ experiences of the support they require and receive : study on mental health patients’ family members who have received family counselling from the Family Association Promoting Mental Health in Finland

This study covers the elderly family members whose relative or loved one is mentally ill and who have received services from the Koto project of the Family Association Promoting Mental Health in Finland. Koto has been functional from 2008 to 2011 in Tampere, Nokia and Ruovesi. The objective of the project has been to offer help and support to the elderly family members of mentally ill patients. The basis for this project has been to empower clients, work in a resource- and customer-oriented manner and to prevent any problems or harm. The foundation of the activity has been the psychoeducation executed through home visits that have included discussions and service guidance that meet the specific needs of each family. The most important goal of family counselling has been to communicate information regarding the loved one’s illness to the family members and find means with which to cope with the mental health patient in everyday situations and empower the family members.

The aim of this study has been to determine what kind of help and support the elderly family members of the mental health patients need and how they have experienced the support offered by the Koto project. The empirical data of the study consists of ten theme interviews where the interviewees are elderly family members who have received family counselling from the Koto project. The interview data has been categorized by theme. The research questions are: What kind of support do the family members feel like they need? and How have the family members experienced the support offered by the Koto project?. The theoretical framework for this study is a research on family members and care that is examined from the viewpoint of informal care.

Based on the results of the study it can be stated that a loved one’s mental illness affects the lives of their elderly family members in many ways and there are several dimensions in their need for help. The three most important dimensions, based on the data, are brought up in this study: 1) The need for support in the early stages of the illness, 2) Need for concrete help and 3) The need to be understood. The family members had experienced the services of the Koto project to be flexible and customer-oriented, and the project employees as easily approachable and reliable. The family members did however point out that because they already had extensive experience in living with a mental health patient they did not feel like they needed the psychoeducation as much as those whose family has just received news of the illness.

It can be stated based on the study that the elderly family members of mental health patients wish that in the future support and information would be more readily available for the relatives as soon as the illness is first discovered. On the other hand, they also wished that the services aimed at the elderly were more customeroriented and that as the caretaker relative gets older, the mental health patient would receive more help in everyday life from the public sector.