“Magic and Terrible” : Female Characters and Characterization in Charles Bukowski’s Post Office, Factotum and Women
Leinonen, Lauri (2014)
2014
Englantilainen filologia - English Philology
Kieli-, käännös- ja kirjallisuustieteiden yksikkö - School of Language, Translation and Literary Studies
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2014-05-20
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201406091688
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201406091688
Tiivistelmä
Charles Bukowskin 1970-luvulla kirjoittamat kolme romaania Postitoimisto (Post Office, 1971), Pystyssä kaiken aikaa (Factotum, 1975) ja Naisia (Women, 1978) kertovat päähenkilönsä Henry Chinaskin elämästä noin noin neljän vuosikymmenyksen aikana. Kertojana toimivan Chinaskin lyhyiden parisuhteiden ja alati vaihtuvien työpaikkojen vuoksi nämä kolme kirjaa sisältävät laajan hahmogallerian. Pro gradu -tutkielmani tarkoitus on tarkastella näiden romaanien naishahmoja ja heidän karakterisaatiotaan.
Tutkielman teoriaosuudessa avaan tutkielmassa käyttämäni narratologiset käsitteet: kertojan, fokalisaation ja kertojan luotettavuuden. Tämän jälkeen pohdin kirjallisuudessa esiintyvän fiktiivisen hahmon teoreettista käsitettä avaamalla sitä eri teoreettisista näkökulmista. Käsittelen myös hahmomallien soveltamista ja karakterisaatiota. Lopuksi esittelen melko tuoreen yhä aktiivisen akateemisen keskustelun alaisena olevan tieteenalan, jonka näkökulmaa hyödynnän tutkielmassani: feministisen narratologian. Tämän lisäksi olen kiinnostunut vaikutuksista, joita 1970-luvun toisen aallon feminismillä saattoi olla kirjojen naiskuvaan.
Tutkielman analyysiosa jakautuu kahteen kappaleeseen, joista toinen jakautuu kolmeen alikappaleeseen. Ensimmäisessä käsittelen romaanien kertojahahmoa Henry Chinaskia ja etenkin hänen rooliaan epäluotettavana kertojana. Toisen kappaleen aloitan alustuksella likaisen realismin hahmomallista, jonka jälkeen kolmessa alikappaleessa käsittelen jo mainittuja kolmea romaania. Jokaisen romaanin kohdalla tutkin tapoja joilla naishahmot tarinassa esitellään, hahmomalleja joita hahmojen kohdalla voidaan soveltaa ja hahmojen funktiota tarinassa.
Analyysissäni selviää, että Bukowskin naishahmot ovat litteitä hahmoja Naisia -kirjan Lydiaa lukuun ottamatta. Postitoimistoa lukiessa lukija voi soveltaa lähes jokaiseen naishahmoon likaisen realismin hahmomallia. Hahmot ovat yksinkertaisia ja samankaltaisia. Pystyssä kaiken aikaa -kirjassa naishahmoissa voi jo aistia pienen muutoksen, sillä osa heistä ei tyydy olemaan äänettömiä objekteja. Naisia -kirjassa Bukowski luottaa yhä vähemmän likaisen realismin hahmomalliin ja kirjan naiskuva on huomattavasti muita monimuotoisempi.
Tutkielman teoriaosuudessa avaan tutkielmassa käyttämäni narratologiset käsitteet: kertojan, fokalisaation ja kertojan luotettavuuden. Tämän jälkeen pohdin kirjallisuudessa esiintyvän fiktiivisen hahmon teoreettista käsitettä avaamalla sitä eri teoreettisista näkökulmista. Käsittelen myös hahmomallien soveltamista ja karakterisaatiota. Lopuksi esittelen melko tuoreen yhä aktiivisen akateemisen keskustelun alaisena olevan tieteenalan, jonka näkökulmaa hyödynnän tutkielmassani: feministisen narratologian. Tämän lisäksi olen kiinnostunut vaikutuksista, joita 1970-luvun toisen aallon feminismillä saattoi olla kirjojen naiskuvaan.
Tutkielman analyysiosa jakautuu kahteen kappaleeseen, joista toinen jakautuu kolmeen alikappaleeseen. Ensimmäisessä käsittelen romaanien kertojahahmoa Henry Chinaskia ja etenkin hänen rooliaan epäluotettavana kertojana. Toisen kappaleen aloitan alustuksella likaisen realismin hahmomallista, jonka jälkeen kolmessa alikappaleessa käsittelen jo mainittuja kolmea romaania. Jokaisen romaanin kohdalla tutkin tapoja joilla naishahmot tarinassa esitellään, hahmomalleja joita hahmojen kohdalla voidaan soveltaa ja hahmojen funktiota tarinassa.
Analyysissäni selviää, että Bukowskin naishahmot ovat litteitä hahmoja Naisia -kirjan Lydiaa lukuun ottamatta. Postitoimistoa lukiessa lukija voi soveltaa lähes jokaiseen naishahmoon likaisen realismin hahmomallia. Hahmot ovat yksinkertaisia ja samankaltaisia. Pystyssä kaiken aikaa -kirjassa naishahmoissa voi jo aistia pienen muutoksen, sillä osa heistä ei tyydy olemaan äänettömiä objekteja. Naisia -kirjassa Bukowski luottaa yhä vähemmän likaisen realismin hahmomalliin ja kirjan naiskuva on huomattavasti muita monimuotoisempi.