Salutogeeninen teoria osana näyttöön perustuvaa terveyden edistämistä

Abstract

Tämä pro gradu -tutkielma muodostuu kahdesta osasta. Ensimmäinen osa on julkaisuharkintaan lähetetty artikkeli: "The associations between childhood home psychosocial factors, young adults' sense of coherence and six psychosocial development levels" (TtK Irene Kontkanen, tutkija Mika Helminen, FT, dosentti Jari Kylmä, lehtori Hiroe Niiyama ja TtT professori Eija Paavilainen). Toinen osa on kirjallisuuskatsaus salutogeenisesta teoriasta.

Tutkimusartikkelissa esitellyn tutkimuksen tarkoituksena oli kuvata lapsuuden kodin psykososiaalisten tekijöitä sekä nuorten aikuisten koherenssin tunnetta ja kuutta psykososiaalista kehitystasoa. Lisäksi tarkoituksena oli tarkastella näiden ulottuvuuksien välisiä yhteyksiä. Tutkimuksen aineisto kerättiin nuorilta tamperelaisilta yliopiskelijoilta (n=898) sähköisellä strukturoiduilla kyselylomakkeella. Lapsuuden kodin psykososiaalisia tekijöitä tutkittiin tuoreen kirjallisuuskatsauksen pohjalta laadittujen väittämien kautta. Nuorten kohrenssin tunnetta mitattiin SOC-mittarin (the 13-item Sense of Coherence Questionnaire) avulla ja kuutta psykososiaalisen kehityksen tasoa kartoitettiin EPSI-mittarilla (Erikson Psychosocial Stage Inventory).

Yliopistonuoret raportoivat enemmän positiivisia kuin negatiivisia kokemuksia liittyen lapsuuden kodin psykososiaalisiin tekijöihin. Eniten negatiivisia kokemuksia liitettiin huolehtimiseen vanhempien pärjäämisestä sekä perheen ihmissuhteisiin ja ilmapiiriin. Positiivisia kokemuksia liitettiin erityisesti kotiympäristön turvallisuuteen ja kokemuksiin vanhempien lasta kohtaan osoittamasta arvostuksesta. Tamperelaisten yliopistonuorten koherenssin tunne on aikaisempiin pohjoismaisiin tutkimuksiin verrattuna hieman keskitasoa matalampi. Tamperelaisten yliopistonuorten psykososiaalisen kehityksen eri tasot ovat kansainvälistä keskitasoa. Kaikki yhdeksän lapsuuden kodin positiivista psykososiaalista tekijää ovat yhteydessä niin nuorten vahvempaan koherenssin tunteen tasoon kuin psykososiaalisen kehityksen kuuteen tasoonkin. Nuorten aikuisten koherenssin tunne ja psykososiaalinen kehitys kulkevat tutkimuksen mukaan käsikkäin.

Pro gradu -tutkielman toinen osa on kirjallisuuskatsaus, jossa tarkastellaan salutogeenista teoriaa ja sen paikkaa sekä terveystutkimuksessa että terveyspoliittisessa keskustelussa. Katsauksessa esitetään myös teoriakritiikkiä. Salutogeeninen teoria on holistinen ja voimavaralähtöinen malli, jota voidaan soveltaa terveyden edistämisessä. Salutogeeninen teoria ja siihen kuuluvat keskeiset käsitteet tulisi ottaa osaksi näyttöön perustuvaa terveyden ja hyvinvoinnin edistämistä kaikkialla maailmassa. Salutogeenista teoriaa ja sen käsitteistöä tulisi elvyttää ja oppia soveltamaan siten, että se palvelisi kestävää kansanterveyden edistämistä yhä vahvemmin bio-lääketieteellisen lähestymistavan rinnalla.

ABSTRACT

This Master's thesis consists of two parts. The first part is an article sent for publication consideration: "The associations between childhood home psychosocial factors, young adults' sense of coherence and six psychosocial development levels" (BHSc Irene Kontkanen; researcher, M.Sc. Mika Helminen; Adjunct professor, PhD Jari Kylmä; lecturer Hiroe Niiyama & professor, DHSc Eija Paavilainen). The second part is a literature review on the salutogenic theory.

The purpose of the study presented in the article was to explore the childhood home psychosocial factors, sense of coherence and psychosocial development in the sample population of young university students in Tampere. The data was collected from the students (n=898) through and electronic structured questionnaire. The childhood home s psychosocial factors were investigated by claims which had been developed by a literature review. The sense of coherence was measured by SOC (the 13-item Sense of Coherence Questionnaire) and the six dimensions of psychosocial development were explored through EPSI (Erikson Psychosocial Stage Inventory).

The young adults from the University of Tampere reported more positive than negative experiences related to the childhood home of psychosocial factors. The most negative experiences were associated with child's concern about parents coping, as well as with dysfunctional family relationships. Positive experiences particularly concerned the safety of the home environment and the experiences of parents' respect towards the child. Young adults in the University of Tampere have a little lower than average sense of coherence compared to other Nordic studies. However, the psychosocial development of young people studying in the University of Tampere is on the international average level. All nine of the childhood home positive psychosocial factors are associated with young adults' stronger sense of coherence as well as with the six levels of psychosocial development. According to the study, these young students' sense of coherence and psychosocial development go hand in hand.

The second part of the Master's thesis is a literature review in which the salutogenic theory and its place in health research and health policy debate are explored. The review also presents theory criticism. Salutogenesis is a holistic resource-based model which is suitable for health promotion. The salutogenic theory and its key concepts should be part of an evidence-based health and wellbeing promotion throughout the world. The salutogenic theory and its terminology should be revived and applied into practice by such means that it could serve the sustainable promotion of public health increasingly along the bio-medical approach.