Asiakassuhteiden arvostaminen yritysjärjestelyiden yhteydessä
Kontra, Marjo (2014)
2014
Yrityksen taloustiede, laskentatoimi - Accounting and Finance
Johtamiskorkeakoulu - School of Management
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2014-06-05
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201406061662
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201406061662
Tiivistelmä
Tutkimuksen tavoitteena oli tutkia ja analysoida asiakassuhteiden arvostamista aineettoman pääoman eränä yritysjärjestelyiden yhteydessä. Asiakassuhteiden arvostamista lähestyttiin arvonmäärityksiä tekevien asiantuntijoiden näkökulmasta ja tutkimuksessa kerättiin ja analysoitiin tietoa siitä, miten nämä asiantuntijat arvostavat asiakassuhteita yritysjärjestelyiden yhteydessä. Lisäksi tutkimuksessa analysoitiin haasteita ja etuja, joita asiakassuhteiden arvostamisessa nousi esiin.
Tutkimuksen teoreettinen viitekehys pohjautui aiempiin, pääosin kansainvälisiin tieteellisiin tutkimuksiin sekä kirjallisuuteen, joissa asiakassuhteiden arvostamista on käsitelty. Lisäksi tärkeässä roolissa teoreettisessa viitekehyksessä olivat IFRS-standardit, jotka säätelevät aineettomien pääomaerien arvostamista. Tutkimus toteutettiin toiminta-analyyttisenä tapaustutkimuksena, jossa empiirinen aineisto kerättiin haastattelemalla kolmea arvonmäärityksiä tekevää asiantuntijaa. Haastattelut toteutettiin teemahaastatteluina kevään 2014 aikana.
Tämän tutkimuksen empiiristen tulosten perusteella asiakassuhteita voidaan pitää yritysten yhtenä tärkeimmistä arvoa tuottavista aineettoman pääoman eristä. Asiakassuhteita ei kuitenkaan tule ylikorostaa yrityksen muiden pääomaerien kustannuksella, koska asiakassuhteiden arvostaminen on osa koko yrityksen arvonmääritysprosessia yritysjärjestelyiden yhteydessä. Tämän tutkimuksen empiria vahvisti aiempaa teoriaa siitä, että tuottoperusteinen arvonmääritysmenetelmä on selkeästi käytetyin menetelmä asiakassuhteiden arvostamisen kohdalla. Tutkimuksessa nousi vahvasti esiin moniperiodisen ylituottomallin (multi-period excess earnings -malli) hyödyntäminen, missä yrityksen tulevaisuuden diskontatut kassavirrat jaetaan yrityksen eri omaisuuserille niiden tuottovaatimusten perusteella. Tämän tutkimuksen empirian kautta saatiin myös tärkeätä ja uutta tutkimustietoa siitä, miten asiakassuhteiden arvostaminen toteutetaan käytännössä.
Asiakassuhteiden arvostamisen haasteita ja etuja tutkittaessa saatiin empiriasta tuloksia, jotka osittain vahvistivat tutkimuksen teoreettisessa viitekehyksessä esiin nousseita seikkoja. Tutkimuksen teoriasta haasteina nousivat esiin muun muassa asiakassuhteisiin liittyvän mittaamisen sekä ennustamisen epätarkkuus ja vaikeus sekä yhtenäisten toimintatapojen puuttuminen arvostamisesta IFRS-standardien salliessa erilaisten arvostusmenetelmien käytön. Näille haasteille ei empirian kautta saatu juuri vahvistusta. Sen sijaan empiriasta suurimmiksi haasteiksi nousivat asiakassuhteista kerätyn informaation vähyys yrityksissä sekä yhtenäisten toimintatapojen puuttuminen eri intressiryhmien väliltä. Sekä tutkimuksen teorian että empirian mukaan suurimpana etuna asiakassuhteiden arvostamisessa voidaan pitää taloudellisen informaation läpinäkyvyyden sekä informatiivisuuden lisääntymistä.
Tutkimuksen teoreettinen viitekehys pohjautui aiempiin, pääosin kansainvälisiin tieteellisiin tutkimuksiin sekä kirjallisuuteen, joissa asiakassuhteiden arvostamista on käsitelty. Lisäksi tärkeässä roolissa teoreettisessa viitekehyksessä olivat IFRS-standardit, jotka säätelevät aineettomien pääomaerien arvostamista. Tutkimus toteutettiin toiminta-analyyttisenä tapaustutkimuksena, jossa empiirinen aineisto kerättiin haastattelemalla kolmea arvonmäärityksiä tekevää asiantuntijaa. Haastattelut toteutettiin teemahaastatteluina kevään 2014 aikana.
Tämän tutkimuksen empiiristen tulosten perusteella asiakassuhteita voidaan pitää yritysten yhtenä tärkeimmistä arvoa tuottavista aineettoman pääoman eristä. Asiakassuhteita ei kuitenkaan tule ylikorostaa yrityksen muiden pääomaerien kustannuksella, koska asiakassuhteiden arvostaminen on osa koko yrityksen arvonmääritysprosessia yritysjärjestelyiden yhteydessä. Tämän tutkimuksen empiria vahvisti aiempaa teoriaa siitä, että tuottoperusteinen arvonmääritysmenetelmä on selkeästi käytetyin menetelmä asiakassuhteiden arvostamisen kohdalla. Tutkimuksessa nousi vahvasti esiin moniperiodisen ylituottomallin (multi-period excess earnings -malli) hyödyntäminen, missä yrityksen tulevaisuuden diskontatut kassavirrat jaetaan yrityksen eri omaisuuserille niiden tuottovaatimusten perusteella. Tämän tutkimuksen empirian kautta saatiin myös tärkeätä ja uutta tutkimustietoa siitä, miten asiakassuhteiden arvostaminen toteutetaan käytännössä.
Asiakassuhteiden arvostamisen haasteita ja etuja tutkittaessa saatiin empiriasta tuloksia, jotka osittain vahvistivat tutkimuksen teoreettisessa viitekehyksessä esiin nousseita seikkoja. Tutkimuksen teoriasta haasteina nousivat esiin muun muassa asiakassuhteisiin liittyvän mittaamisen sekä ennustamisen epätarkkuus ja vaikeus sekä yhtenäisten toimintatapojen puuttuminen arvostamisesta IFRS-standardien salliessa erilaisten arvostusmenetelmien käytön. Näille haasteille ei empirian kautta saatu juuri vahvistusta. Sen sijaan empiriasta suurimmiksi haasteiksi nousivat asiakassuhteista kerätyn informaation vähyys yrityksissä sekä yhtenäisten toimintatapojen puuttuminen eri intressiryhmien väliltä. Sekä tutkimuksen teorian että empirian mukaan suurimpana etuna asiakassuhteiden arvostamisessa voidaan pitää taloudellisen informaation läpinäkyvyyden sekä informatiivisuuden lisääntymistä.