Kohtaamisia Tyttöjen Talolla : neuvotteluja monikulttuurisesta identiteetistä ja sukupuolesta
Rusanen, Sari (2014)
Rusanen, Sari
2014
Sosiaalityö - Social Work
Yhteiskunta- ja kulttuuritieteiden yksikkö - School of Social Sciences and Humanities
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2014-05-27
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201406061658
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201406061658
Tiivistelmä
Pro gradu -tutkielmani tavoitteena on analysoida ja kuvata, kuinka erilaisista monikulttuurisista taustoista tulevat nuoret tytöt ja naiset neuvottelevat ja rakentavat identiteettiä tai ennemminkin identiteettejä, suhteessa sellaisiin demografisiin tekijöihin, kuten ikä, sukupuoli ja etnisyys. Tutkimuksessani kysyn, miten nuoret tytöt ja naiset rakentavat ja tuottavat sukupuolista ja monikulttuurista identiteettiä erilaisissa sosiaalisissa ympäristöissä, kuten kotona, koulussa ja vapaaajalla. Kysyn myös, millaisia neuvotteluja identiteeteistä he käyvät ja millaisia jäsenyyksiä tai toisaalta erontekoja ja ei-jäsenyyttä suhteessa erilaisiin sosiaalisiin ryhmiin näiden neuvotteluiden kautta syntyy.
Tutkimuksen teoreettisena viitekehyksenä ja taustoituksena olen käyttänyt nuorisotutkimuksellisia keskusteluja, erityisesti kulttuuri- ja sukupuolisensitiivisen nuorisotyön ja -tutkimuksen näkökulmista. Tämän lisäksi tutkimusta ovat kohdentaneet erilaiset teoriat identiteetistä ja identiteetin muodostumisesta. Tutkimuksessani tarkastelen (sosiaalista) identiteettiä puheen kautta rakentuvana ja neuvoteltavana, joka muotoutuu ihmisten arkisissa, jokapäiväisissä rutiineissa ja vuorovaikutuksessa.
Tutkimukseni metodologisena perustana on etnografia. Tutkimusaineisto, joka koostuu neljästä ryhmäkeskustelusta ja kolmesta yksilöhaastattelusta, on kerätty Tampereen Tyttöjen Talolla® syksyn 2013 aikana. Aineiston analyysin olen toteuttanut hyödyntäen Harvey Sacksin tutkimustyöhön perustuvaa jäsenkategoria-analyysiä, joka nojaa vahvasti etnometodologiseen tutkimusperinteeseen. Nuoria tyttöjä ja naisia, iältään 13 - 19 vuotta, yhdistävät kokemukset liikkeestä, monipaikkaisuudesta ja transnationaaleista ihmissuhteista. He kohtaavat moninaisia yhteiskunnan, kulttuurin, median, perhe- ja vertaissuhteiden asettamia odotuksia, mahdollisuuksia ja haasteita. Tarkastelen erityisesti sitä, millaisia identiteettikategorioita nuoret herättävät ja ottavat käyttöön näissä erilaisissa kohtaamisissa ja millaisia kulttuurisia merkityksiä ja tunnuspiirteitä näiden kategorioiden käyttöön liittyy.
Monikulttuurinen identiteetti näyttäytyy tutkimuksessani moninaisena, tilanteisesti määrittyvänä ja muuntuvana, jossa ikä, sukupuoli ja etnisyys risteävät monin eri tavoin. Monikulttuuriset kysymykset linkittyvät tyttöjen asemaan, sukupuolirooleihin ja -odotuksiin. Nuoret nostavat esiin omaa itsenäisyyttä ja toimijuutta sekä mahdollisuuksia tulla kohdatuksi yksilöinä. Jäsenyysneuvottelut muodostuvat heille tärkeäksi tilaksi, jossa he määrittelevät omaa paikkaansa ja suhdettaan hierarkisoiviin kulttuurisiin järjestyksiin ja erityiseen "ulkomaalaiskategoriaan", suomalaiseen yhteiskuntaan, perheeseen ja vertaissuhteisiin. Nuoret hyödyntävät erilaisia kulttuuria aineksia, osa tuottaen eräänlaista "maailmankansalaisen" liikkuvaa identiteettiä. Arjen identiteettineuvotteluissa identifioituminen ja kuulumisen kokemukset liittyvät myös monipaikkaisuuteen ja asuinalueisiin Suomen sisällä sekä kouluun ja kaveripiiriin.
Meetings and Encounters in the Girls’ House : negotiations on Multicul-tural Identity and Gender
The aim of this thesis is to analyze and describe how young girls and women with multicultural backgrounds negotiate and form their identity, especially when it comes to demographic categories like age, gender and ethnicity. I have searched answers to the following: How do young girls and women form and `do´ gender and multicultural identity in different social contexts and interactions. How do they negotiate identity and membership and difference and non-membership?
As a theoretical framework of this thesis I have used theoretical concepts and debates from youth research, especially I have benefited from approaches to gender and culture-sensitive youth work and research. I have also utilized different theories and conceptualizations about identity and identity formulations. I view (social) identity as something that is used in talk in our routines and interactions of everyday life.
The methodology of the thesis is ethnography. The data in this research has been collected in a Girls’ House of Tampere® (Tampereen Tyttöjen Talo) during the fall 2013 and it is comprised of group discussions (n=4) and interviews (n=3) with young girls and women. I have analyzed the data by using membership categorization analysis (MCA) which is rooted in Harvey Sacks’ work and it is based on ethnomethodological study of research.
Young girls and women of this study aged 13 to 19 live in multicultural contexts with transnational relationships. They face diverse expectations, opportunities and challenges set by the society and culture, media, their families and peer groups. I have focused on how young girls and women use (identity) categories and in which situations they are been displayed. I have also identified features which are associated with categories and cultural meanings they acquire, maintain or transform.
Multicultural identity appears to be in this thesis, diverse, situated and transforming, where age, gender and ethnicity meet and cross in multiple ways. Questions of multiculturalism link to the position and status girls have in the society and also to the gender roles and expectations. Girls emphasize their independency and agency and the possibilities to be confronted as individuals. Negotiations on memberships form an important space for them, where they can define their position and relationship towards the hierarchical cultural organizations, Finnish society, family and peer groups. Girls benefitted different cultural aspects, some of them forming the identity of “cosmopolitan”. In daily negotiations on identity, identification and experience of belonging were related to multi locality and residential areas in Finland, school and friendship networks.
Tutkimuksen teoreettisena viitekehyksenä ja taustoituksena olen käyttänyt nuorisotutkimuksellisia keskusteluja, erityisesti kulttuuri- ja sukupuolisensitiivisen nuorisotyön ja -tutkimuksen näkökulmista. Tämän lisäksi tutkimusta ovat kohdentaneet erilaiset teoriat identiteetistä ja identiteetin muodostumisesta. Tutkimuksessani tarkastelen (sosiaalista) identiteettiä puheen kautta rakentuvana ja neuvoteltavana, joka muotoutuu ihmisten arkisissa, jokapäiväisissä rutiineissa ja vuorovaikutuksessa.
Tutkimukseni metodologisena perustana on etnografia. Tutkimusaineisto, joka koostuu neljästä ryhmäkeskustelusta ja kolmesta yksilöhaastattelusta, on kerätty Tampereen Tyttöjen Talolla® syksyn 2013 aikana. Aineiston analyysin olen toteuttanut hyödyntäen Harvey Sacksin tutkimustyöhön perustuvaa jäsenkategoria-analyysiä, joka nojaa vahvasti etnometodologiseen tutkimusperinteeseen. Nuoria tyttöjä ja naisia, iältään 13 - 19 vuotta, yhdistävät kokemukset liikkeestä, monipaikkaisuudesta ja transnationaaleista ihmissuhteista. He kohtaavat moninaisia yhteiskunnan, kulttuurin, median, perhe- ja vertaissuhteiden asettamia odotuksia, mahdollisuuksia ja haasteita. Tarkastelen erityisesti sitä, millaisia identiteettikategorioita nuoret herättävät ja ottavat käyttöön näissä erilaisissa kohtaamisissa ja millaisia kulttuurisia merkityksiä ja tunnuspiirteitä näiden kategorioiden käyttöön liittyy.
Monikulttuurinen identiteetti näyttäytyy tutkimuksessani moninaisena, tilanteisesti määrittyvänä ja muuntuvana, jossa ikä, sukupuoli ja etnisyys risteävät monin eri tavoin. Monikulttuuriset kysymykset linkittyvät tyttöjen asemaan, sukupuolirooleihin ja -odotuksiin. Nuoret nostavat esiin omaa itsenäisyyttä ja toimijuutta sekä mahdollisuuksia tulla kohdatuksi yksilöinä. Jäsenyysneuvottelut muodostuvat heille tärkeäksi tilaksi, jossa he määrittelevät omaa paikkaansa ja suhdettaan hierarkisoiviin kulttuurisiin järjestyksiin ja erityiseen "ulkomaalaiskategoriaan", suomalaiseen yhteiskuntaan, perheeseen ja vertaissuhteisiin. Nuoret hyödyntävät erilaisia kulttuuria aineksia, osa tuottaen eräänlaista "maailmankansalaisen" liikkuvaa identiteettiä. Arjen identiteettineuvotteluissa identifioituminen ja kuulumisen kokemukset liittyvät myös monipaikkaisuuteen ja asuinalueisiin Suomen sisällä sekä kouluun ja kaveripiiriin.
Meetings and Encounters in the Girls’ House : negotiations on Multicul-tural Identity and Gender
The aim of this thesis is to analyze and describe how young girls and women with multicultural backgrounds negotiate and form their identity, especially when it comes to demographic categories like age, gender and ethnicity. I have searched answers to the following: How do young girls and women form and `do´ gender and multicultural identity in different social contexts and interactions. How do they negotiate identity and membership and difference and non-membership?
As a theoretical framework of this thesis I have used theoretical concepts and debates from youth research, especially I have benefited from approaches to gender and culture-sensitive youth work and research. I have also utilized different theories and conceptualizations about identity and identity formulations. I view (social) identity as something that is used in talk in our routines and interactions of everyday life.
The methodology of the thesis is ethnography. The data in this research has been collected in a Girls’ House of Tampere® (Tampereen Tyttöjen Talo) during the fall 2013 and it is comprised of group discussions (n=4) and interviews (n=3) with young girls and women. I have analyzed the data by using membership categorization analysis (MCA) which is rooted in Harvey Sacks’ work and it is based on ethnomethodological study of research.
Young girls and women of this study aged 13 to 19 live in multicultural contexts with transnational relationships. They face diverse expectations, opportunities and challenges set by the society and culture, media, their families and peer groups. I have focused on how young girls and women use (identity) categories and in which situations they are been displayed. I have also identified features which are associated with categories and cultural meanings they acquire, maintain or transform.
Multicultural identity appears to be in this thesis, diverse, situated and transforming, where age, gender and ethnicity meet and cross in multiple ways. Questions of multiculturalism link to the position and status girls have in the society and also to the gender roles and expectations. Girls emphasize their independency and agency and the possibilities to be confronted as individuals. Negotiations on memberships form an important space for them, where they can define their position and relationship towards the hierarchical cultural organizations, Finnish society, family and peer groups. Girls benefitted different cultural aspects, some of them forming the identity of “cosmopolitan”. In daily negotiations on identity, identification and experience of belonging were related to multi locality and residential areas in Finland, school and friendship networks.