Matkalla mielessä. Kertojan tajunnankuvaus ja tekijäkuvan muodostuminen Jack Kerouacin romaaneissa.
Alm, Juha (2014)
2014
Yleinen kirjallisuustiede - Comparative Literature
Kieli-, käännös- ja kirjallisuustieteiden yksikkö - School of Language, Translation and Literary Studies
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2014-06-04
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201406061655
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201406061655
Tiivistelmä
Tutkielma käsittelee beat-kirjailija Jack Kerouacin romaaneissa On the Road (1957), On the Road: The Original Scroll (2007) ja Big Sur (1962) esiintyvää ensimmäisen persoonan kertojaa ja kertojan tajunnankuvausta, Kerouacin teosten todellisuuspohjaisuudesta juontuvaa autofiktiivistä luonnetta, sekä lopuksi tästä kertojan ja tekijän yhteydestä johtuen teosten pohjalta muodostuvaa tekijäkuvaa ja implisiittisen tekijän vaikutusta siihen.
Ensimmäisen persoonan kertojaa ja kertojan tajunnankuvauksen eri ilmenemismuotoja kohdeteksteissä käsitellään ensin klassisen narratologian ja sen jälkeen kognitiivisen narratologian keinoja hyödyntäen. Tajunnankuvauksen hahmottamiseen tekstissä vaikuttavat myös niiden käyttämät eri aikamuodot, jotka vaikuttavat kertojan ilmenemiseen tapahtumiin nähden eri ajassa olemassaolevana kertovana tai kokevana minänä. Myös Kerouacin kirjailijakuvaankin vahvasti liitettyä hänelle ominaista kirjoitustyyliä, niin sanottua spontaania proosaa, tutkitaan tajunnankuvauksen ilmenemismuotona.
Romaanien kertojahahmon yhteyttä todelliseen tekijään käsitellään autofiktion käsitteen kautta. Kirjailijan tekijäkuvan muodostumiseen vaikuttaa tekstin ulkoisten autofiktiivisten seikkojen lisäksi myös niiden tekstin pohjalta muodostettava implisiittinen tekijä. Koska Kerouacin implisiittinen tekijä säilyy teoksesta toiseen itsensä näköisenä, muodostuu näistä kaikista yhdessä myös kuva kaikkien tekstien taustalla olevasta tuotannon tekijästä.
Tästä havaittavasta tuotannon tekijästä johtuen tekstissä puhutaan useampaan kohtaa Kerouacin tuotannon sisäisestä intertekstuaalisuudesta. Sen vuoksi lopuksi käydään vielä lyhyesti läpi tämän Duluoz-legendan nimellä tunnetun tekstikokonaisuuden muita keskeisimpiä teoksia. Yhteys niiden ja pääasiallisesti käsiteltyjen kohdeteosten välillä muodostuu niin kerronnan sisällön kuin muodonkin tasolla.
Ensimmäisen persoonan kertojaa ja kertojan tajunnankuvauksen eri ilmenemismuotoja kohdeteksteissä käsitellään ensin klassisen narratologian ja sen jälkeen kognitiivisen narratologian keinoja hyödyntäen. Tajunnankuvauksen hahmottamiseen tekstissä vaikuttavat myös niiden käyttämät eri aikamuodot, jotka vaikuttavat kertojan ilmenemiseen tapahtumiin nähden eri ajassa olemassaolevana kertovana tai kokevana minänä. Myös Kerouacin kirjailijakuvaankin vahvasti liitettyä hänelle ominaista kirjoitustyyliä, niin sanottua spontaania proosaa, tutkitaan tajunnankuvauksen ilmenemismuotona.
Romaanien kertojahahmon yhteyttä todelliseen tekijään käsitellään autofiktion käsitteen kautta. Kirjailijan tekijäkuvan muodostumiseen vaikuttaa tekstin ulkoisten autofiktiivisten seikkojen lisäksi myös niiden tekstin pohjalta muodostettava implisiittinen tekijä. Koska Kerouacin implisiittinen tekijä säilyy teoksesta toiseen itsensä näköisenä, muodostuu näistä kaikista yhdessä myös kuva kaikkien tekstien taustalla olevasta tuotannon tekijästä.
Tästä havaittavasta tuotannon tekijästä johtuen tekstissä puhutaan useampaan kohtaa Kerouacin tuotannon sisäisestä intertekstuaalisuudesta. Sen vuoksi lopuksi käydään vielä lyhyesti läpi tämän Duluoz-legendan nimellä tunnetun tekstikokonaisuuden muita keskeisimpiä teoksia. Yhteys niiden ja pääasiallisesti käsiteltyjen kohdeteosten välillä muodostuu niin kerronnan sisällön kuin muodonkin tasolla.