Puun ja kuoren välissä : vertaileva tutkimus Suomen ja Ruotsin yleisradioyhtiöistä yleisöjen ja valtion paineessa 2010-luvun alussa
Lehto, Anna (2014)
Lehto, Anna
2014
Tiedotusoppi - Journalism and Mass Communication
Viestinnän, median ja teatterin yksikkö - School of Communication, Media and Theatre
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2014-05-14
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201406061652
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201406061652
Tiivistelmä
Pro gradu -työssäni vertailen Suomen ja Ruotsin yleisradioyhtiöiden toimintaa poliittisen parallelismin ja pluralismin näkökulmasta. Vertailen yleisradioita niin sisältöjen, yleisöjen, jakelukanavien, rahoituksen kuin tehtävänannonkin kautta. Vertailukohteet edustavat myös erilaisia markkinoita poliittisista markkinoista suosion markkinoihin. Tutkimuskysymykseni pohtivat, miten moniarvoista, monimuotoista ja valtioon sidottua yleisradioyhtiöiden elo on ja miten yleisradioyhtiöt ovat sopeutuneet muuttuneeseen markkinatilanteeseen. Digiaikana yleisradio kohtaa entistäkin enemmän muutospaineita, mutta yleisradioiden kriisi juontaa juurensa paljon kauemmas kuin ensin luulisikaan.
Aineistonani on yleisradioyhtiöiden vuosikertomuksia, lainsäädäntöä, tilastoja ja yleisradioyhtiöitä valvovien tahojen selontekoja. Kvantitatiivista aineistoa laadullisin menetelmin. Metodini on vertaileva mediatutkimus. Vertailuasetelmassa pyrin etsimään eroja ja yhtäläisyyksiä Suomen ja Ruotsin yleisradioyhtiöiden välillä. Yksi vertailevan mediatutkimuksen eduista on, että esille saattaa nousta seikkoja, joita ei pelkästään yhtä maata analysoimalla havaittaisi. Vertailevan mediatutkimuksen perinteessä työni sijoittuu kartoittavaan ja kuvailevaan tutkimukseen, jonka lopputuloksena voidaan pyrkiä muodostamaan hypoteesi, jota myöhemmässä tutkimuksessa voidaan testata.
Tutkimuksestani käy ilmi, että vaikka yleisradioiden sanotaan olevan kriisissä, on niillä ainakin Suomessa ja Ruotsissa vahva asema niin poliittisesti kuin liiketaloudellisestikin. Yleisradioyhtiöillä on vankka ote myös markkinoista. Sisällöllisesti yleisradiot esittävät monimuotoista ohjelmaa, joskin kaupallisten kanavien ja yleisradiokanavien sisällöt liukuvat myös lähemmäs toisiaan. Tulevaisuuden huoli kohdistuukin nuoreen yleisöön, jonka television katselu on jopa vähentynyt viime vuosina. Yleisradioiden olisi tavoitettava nuoret, sillä kuten aiemmassa tutkimuksessa on todettu, on yleisö yleisradioiden elintärkeä legitimoinnin väline.
Aineistonani on yleisradioyhtiöiden vuosikertomuksia, lainsäädäntöä, tilastoja ja yleisradioyhtiöitä valvovien tahojen selontekoja. Kvantitatiivista aineistoa laadullisin menetelmin. Metodini on vertaileva mediatutkimus. Vertailuasetelmassa pyrin etsimään eroja ja yhtäläisyyksiä Suomen ja Ruotsin yleisradioyhtiöiden välillä. Yksi vertailevan mediatutkimuksen eduista on, että esille saattaa nousta seikkoja, joita ei pelkästään yhtä maata analysoimalla havaittaisi. Vertailevan mediatutkimuksen perinteessä työni sijoittuu kartoittavaan ja kuvailevaan tutkimukseen, jonka lopputuloksena voidaan pyrkiä muodostamaan hypoteesi, jota myöhemmässä tutkimuksessa voidaan testata.
Tutkimuksestani käy ilmi, että vaikka yleisradioiden sanotaan olevan kriisissä, on niillä ainakin Suomessa ja Ruotsissa vahva asema niin poliittisesti kuin liiketaloudellisestikin. Yleisradioyhtiöillä on vankka ote myös markkinoista. Sisällöllisesti yleisradiot esittävät monimuotoista ohjelmaa, joskin kaupallisten kanavien ja yleisradiokanavien sisällöt liukuvat myös lähemmäs toisiaan. Tulevaisuuden huoli kohdistuukin nuoreen yleisöön, jonka television katselu on jopa vähentynyt viime vuosina. Yleisradioiden olisi tavoitettava nuoret, sillä kuten aiemmassa tutkimuksessa on todettu, on yleisö yleisradioiden elintärkeä legitimoinnin väline.