Narrimaisen satiirin ja polemiikin taustatekijät : narriaiheen historialliset vaikuttimet Thomas Murnerin kirjallisessa tuotannossa

Abstract

Tarkastelen pro gradu -tutkielmassani keski- ja uuden ajan vaihteessa eläneen strasbourgilaisen saarnaajana, satiirikkona, teologina sekä uskonpuhdistuksen vastustajana tunnetun Thomas Murnerin (1475-1537) kirjallisessa tuotannossaan kuvaaman narriaiheen historiallisia vaikuttimia, joita olivat historiallisten narrien ominaispiirteet, narreista tuolla aikakaudella vallinneet käsitykset, kirjoittajan henkilöhistoria, hänen satiiriset, poleemiset ja taiteelliset päämääränsä, aikakauden yhteiskunnalliset olosuhteet sekä historialliset karnevaalikäytännöt. Lähestyn aihetta neljästä eri näkökulmasta, joista käsin edellä mainitut taustatekijät tulevat tyhjentävästi käsitellyiksi: kirjoittajan omakohtainen narrius ja hänen kuvaamansa narri karnevaalin, totuuden sekä ihmistä uhkaavien voimien ilmentäjänä, tutkimuskysymykseni ollessa miten narriaiheen historialliset vaikuttimet ilmenevät Murnerin tuotannossa näistä näkökulmista tarkasteltuina? . Tämän pääkysymyksen ohella selvitän karnevaalinäkökulman yhteydessä Murnerin teosten narriaiheen vastaavuutta karnevaalikäytäntöihin, ja totuusnäkökulman yhteydessä puolestaan pyrin osoittamaan Murnerin satiiristen narrikuvausten rinnasteisuuden hänen aikakautensa todellisiin yhteiskunnallisiin ongelmiin.

Tutkimukseni lähdeaineistona on viisi Murnerin huomattavinta narriaiheista teosta, joissa hän satirisoi oman aikakautensa yhteiskunnallisia epäkohtia: Die Narrenbeschwörung (1512), Die Schelmenzunft (1512), Die Mühle von Schwindelsheim (1515), Die Geuchmat (1519) ja Von dem grossen lutherischen Narren (Suuri luterilainen narri, 1522), joista viimemainittu on paitsi satiiri, myös Lutherin kannattajia ja luterilaista oppia vastaan suunnattu poleeminen teos. Tutkimuskirjallisuutena olen käyttänyt Murnerin teoksia käsitteleviä aiempia tutkimuksia, joista tutkielmani kannalta tärkeimmät ovat Barbara Könnekerin Wesen und Wandlung der Narrenidee im Zeitalter des Humanismus (1966), Jürgen Schutten Schympff red . Frühformen bürgerlicher Agitation in Thomas Murners Grossem Lutherischen Narren (1522) (1973) ja Frauke Büchnerin Thomas Murner. Sein Kampf um die Kontinuität der kirchlichen Lehre und die Identität des Christenmenschen in den Jahren 1511-1522 (1974). Tutkimusmetodina käytän analyyttistä menetelmää, jonka lisäksi sovellan Murnerin teosten keskinäisten eroavuuksien tarkastelun osalta vertailevaa menetelmää.

Narriaiheen historiallisten vaikuttimien ilmeneminen Murnerin tuotannossa tulee tässä tutkimuksessa monin tavoin osoitetuksi, tosin erityisesti Murnerin henkilöhistorian osuus jää vähäiseksi, koska hänestä ei juuri ole löydetty (tai lainkaan olemassa) yksityiskohtaisempaa elämäkerrallista aineistoa, jonka avulla hänen henkilökohtaisten kokemustensa vaikutus hänen narriaiheen kuvauksiinsa voitaisiin osoittaa. Tutkimuskysymykseen vastaaminen jää todisteiden puuttuessa vaillinaiseksi myös karnevaalikäytäntöjen osalta, ja historiallisessa todellisuudessa vallinneiden sosiaalisten epäkohtien vastaavuuden (ja sitä kautta vaikutuksen) kykenen osoittamaan vain yleisellä tasolla. Näistä puutteista huolimatta tämä tutkielma tarjoaa aiempiin tutkimuksiin verrattuna kattavan ja systemaattisen selvityksen historiallisten taustatekijöiden vaikutuksesta narriaiheen kuvauksiin Murnerin kirjallisessa tuotannossa.