Romanikerjäläisilmiö viranomaispuheen rakentamana : diskurssianalyysi kerjäläisilmiöstä viranomaisraporteissa ja kansanedustajien kysymyksissä

Abstract

Tässä pro gradu -tutkielmassa tarkastellaan Suomessa ja muualla Euroopassa viime vuosina paljon keskustelua herättänyttä romanikerjäläisilmiötä. Romanikerjäläisten levittäytyminen ympäri Euroopan suurkaupunkeja liittyy osittain Euroopan unionin laajenemiseen Itä-Eurooppaan vuonna 2007. Romanian EU-jäsenyyden myötä maan kansalaiset ovat unionin kansalaisia ja heille kuuluu vapaa liikkumisoikeus, jonka nojalla romanikerjäläiset tulevat muihin jäsenmaihin. Romanikerjäläisilmiötä on käsitelty Euroopan unionin tasolla ja kansallisella tasolla hallitusten, viranomaisten ja kolmannen sektorin toimesta, mutta ilmiön taustalla olevaa romanien syrjintää ja vaikeaa ihmisoikeudellista tilannetta ei ole saatu parannettua.

Tutkielmassa käsitellään romanikerjäläisilmiöön liittyviä aiempia tutkimuksia, joiden avulla ilmiötä paikannetaan ja selvitetään siihen liittyviä teemoja ja taustoja. Tutkielman teoreettiseksi taustaksi muodostuvat kerjääminen ja kerjäläisyys, romanien syrjintä historiasta nykypäivään, toiseus ja suvaitsevaisuus. Tutkielman tavoitteena on selvittää miten tätä suhteellisen uutta ilmiötä käsitellään Suomessa viranomaispuheen tasolla. Aineistona ovat romanikerjäläisilmiöstä Suomessa laaditut työryhmien raportit ja täydentävänä aineistona kansanedustajien esittämät suulliset ja kirjalliset kysymykset. Tutkielman teoreettisena viitekehyksenä on sosiaalinen konstruktionismi, jonka mukaisesti kieli nähdään sosiaalista todellisuutta rakentavana seurauksellisena toimintana. Viranomaispuhe ei ole mitä tahansa puhetta, vaan sen rakentama kuva romanikerjäläisilmiöstä voi vaikuttaa yleisemmin asenteisiin ja suhtautumiseen romaneihin, kerjäläisilmiöön ja käytännön toimenpiteisiin ilmiöön puuttumiseksi. Aiemmissa tutkimuksissa viranomaispuhetta romanikerjäläisilmiöstä on tarkasteltu vähemmän tai sitä on tarkasteltu sanomalehtiuutisten kautta.

Analyysimenetelmänä tutkielmassa on diskurssianalyysi, jonka avulla selvitetään millaisilla diskursseilla viranomaiset puhuvat ilmiöstä aineistossa ja millaisiksi romanikerjäläiset ja kerjäläisyys rakentuvat näissä diskursseissa. Analyysin perusteella romanikerjäläisilmiötä käsitellään viranomaispuheessa pääasiassa viiden diskurssin kautta. Diskurssit ovat romanikerjäläisilmiö osana järjestäytynyttä rikollisuutta, uhkana yleiselle järjestykselle ja turvallisuudelle, ihmisoikeuksien näkökulma sekä romanikerjäläisilmiö Euroopan unionissa ja suomalaisessa hyvinvointivaltiossa. Näissä diskursseissa romanikerjäläiset rakentuvat hyväksikäytön, ihmiskaupan ja syrjinnän uhreina, rikollisina ja huijareina, EU-kansalaisina sekä erilaisina suhteessa suomalaisiin. Kerjäläisyys rakentuu nyky-yhteiskuntaan ja erityisesti suomalaiseen hyvinvointivaltioon kuulumattomana köyhyyden muotona. Kerjäläisyyteen liitettyjen lieveilmiöiden ja rikollisuuden kautta ilmiö rakentuu myös uhkana suomalaiselle yhteiskunnalle ja kansalaisten turvallisuudelle.

The phenomenon of Roma beggars travelling through Europe constructed by authorities : discourse analysis of the phenomenon in official reports and parliamentary questions

The subject of this master’s thesis is the phenomenon of Roma beggars travelling through Europe. During the last few years the phenomenon has caused a lot of discussion in Finland and in other countries of Europe. The moving of Roma beggars is partially caused by the expansion of the European Union to Eastern Europe in the year 2007. By the expansion Romania has become an EU member state and its citizens are now citizens of the European Union. The Roma beggars travel through Europe with the European Union citizen’s right to free movement. The phenomenon has been the topic of discussion in the EU and on local level by governments, authorities and non-governmental organizations but the difficult situation and discrimination of Roma in Romania has not been improved.

In this master’s thesis the phenomenon and its background are explained through previous studies and reports. Such themes as begging and beggary, the history and present situation of the discrimination of Roma, tolerance and the concept of otherness are introduced as a theoretic background. The aim of this study is to find out how authorities in Finland discuss this quite new phenomenon. The research data consists of official reports and as complimentary data are parliamentary questions about the phenomenon. The theoretical framework of this study is social constructionism. Social constructionism is based on the idea that social reality is constructed through language and language is seen as action with consequences. Authoritative talk and the representation that authorities construct of the phenomenon might have impact on public attitude and understanding about the Roma beggars and Roma in general. It might also have impact on the actions to solve the phenomenon. In previous studies authoritative talk about the phenomenon has also been studied less or it has been studied through newspaper articles.

The method of analysis is discourse analysis. The aim of analysis is to find out the authoritative discourses of the phenomenon in the research data and how the Roma beggars and beggary are constructed in these discourses. The result of analysis are five main discourses: the phenomenon as part of organized crime, as a threat to public order and security, human rights discourse, the phenomenon in the European Union and in the Finnish welfare state. In these discourses the Roma beggars are constructed as victims of abuse, human trafficking and discrimination, as criminals and cheaters, as citizens of the European Union and different than the Finnish. Beggary is constructed as a strange form of poverty to civilized society, especially in the Finnish welfare state. It is also constructed as a threat to the harmony in society and the safety of its citizens through the side effects and criminal activity associated with beggary.