Pörssiyritysten riskitiedonanto teollisuustuotteiden ja -palveluiden toimialalla vuosina 2007-2012
Kallonen, Tuija (2014)
2014
Yrityksen taloustiede, laskentatoimi - Accounting and Finance
Johtamiskorkeakoulu - School of Management
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2014-06-05
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201406061623
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201406061623
Tiivistelmä
Yritysten tiedonannon merkitys on korostunut toimintaympäristön muutoksesta ja epävarmasta markkinatilanteesta johtuen. Vastatakseen sidosryhmien tarpeisiin yritysten tulee pyrkiä läpinäkyvään ja kattavaan tiedonantoon. Tästä johtuen yritykset kiinnittävät yhä enemmän huomiota riskeistään tiedottamiseen. Kirjanpitolautakunnan yleisohje toimintakertomuksen laatimisesta (2006) koskee toimintakertomuksen sisältövaatimuksia. Siinä esitetään vaatimukset yrityksen toimintaa koskevien riskien ja epävarmuustekijöiden arvioimisesta. Lisäksi vuonna 2009 astui voimaan päivitetty listayhtiöiden hallinnointikoodi (corporate governance), jossa on korostettu yritysten riskitiedonannon merkitystä.
Tutkimuksen ensimmäisenä tavoitteena oli tutkia riskitiedonannon määrässä ja kattavuudessa tapahtuneita muutoksia vuosina 2007-2012. Toisena tavoitteena oli tutkia yrityskohtaisten tekijöiden vaikutusta riskitiedonannon määrään. Aineistona käytettiin Helsingin pörssissä vuosina 2007-2012 noteerattuja teollisuustuotteiden ja palveluiden toimialalla toimivia yrityksiä. Informaatio kerättiin vuosikertomuksista ja tilinpäätöksistä. Tutkimusmenetelminä käytettiin sisällönanalyysiä ja OLS-regressioanalyysiä. Sisällönanalyysiä käytettiin aineiston luokitteluun viiteen pääriskiluokkaan ja luokkien väliseen vertailuun. Regressioanalyysin avulla analysoitiin yrityskohtaisten tekijöiden vaikutusta riskitiedonannon määrään.
Tulosten mukaan riskitiedonannon määrä kasvoi läpi tarkasteltavan ajanjakson. Vuonna 2009 määrä kasvoi lähes puolella ja myös pysyi korkeammalla tasolla seuraavina vuosina. Näin ollen voi päätellä, että sääntelyllä voidaan vaikuttaa yritysten riskitiedonannon määrään, ja vaikutukset ovat kohtalaisen pysyviä. Vaikutus ei kuitenkaan ollut samanlainen riskitiedonannon kattavuuden osalta. Kattavuus parantui uuden sääntelyn myötä ainoastaan toimintakertomuksissa, mutta vaikutus ei ollut pysyvä tarkasteltavalla ajanjaksolla. Regressioanalyysin muuttujista yrityksen koko ja markkinatilanteen heikentyminen vaikuttivat positiivisesti riskitiedonannon määrään. Yrityksen riskisyydellä puolestaan oli negatiivinen yhteys riskitiedonannon määrään.
Tutkimuksen ensimmäisenä tavoitteena oli tutkia riskitiedonannon määrässä ja kattavuudessa tapahtuneita muutoksia vuosina 2007-2012. Toisena tavoitteena oli tutkia yrityskohtaisten tekijöiden vaikutusta riskitiedonannon määrään. Aineistona käytettiin Helsingin pörssissä vuosina 2007-2012 noteerattuja teollisuustuotteiden ja palveluiden toimialalla toimivia yrityksiä. Informaatio kerättiin vuosikertomuksista ja tilinpäätöksistä. Tutkimusmenetelminä käytettiin sisällönanalyysiä ja OLS-regressioanalyysiä. Sisällönanalyysiä käytettiin aineiston luokitteluun viiteen pääriskiluokkaan ja luokkien väliseen vertailuun. Regressioanalyysin avulla analysoitiin yrityskohtaisten tekijöiden vaikutusta riskitiedonannon määrään.
Tulosten mukaan riskitiedonannon määrä kasvoi läpi tarkasteltavan ajanjakson. Vuonna 2009 määrä kasvoi lähes puolella ja myös pysyi korkeammalla tasolla seuraavina vuosina. Näin ollen voi päätellä, että sääntelyllä voidaan vaikuttaa yritysten riskitiedonannon määrään, ja vaikutukset ovat kohtalaisen pysyviä. Vaikutus ei kuitenkaan ollut samanlainen riskitiedonannon kattavuuden osalta. Kattavuus parantui uuden sääntelyn myötä ainoastaan toimintakertomuksissa, mutta vaikutus ei ollut pysyvä tarkasteltavalla ajanjaksolla. Regressioanalyysin muuttujista yrityksen koko ja markkinatilanteen heikentyminen vaikuttivat positiivisesti riskitiedonannon määrään. Yrityksen riskisyydellä puolestaan oli negatiivinen yhteys riskitiedonannon määrään.