Etäfanin faniutuminen ja identiteetti - yksityisiä kaukosuhteita vai yhteisön karnevaalia?

Abstract

Jalkapallo on Suomessa laajalti pelattu ja seurattu urheilulaji, mutta Veikkausliigan yleisömäärät ovat silti alhaisia ja sarja ei juurikaan saa näkyvyyttä mediassa. Sen sijaan ulkomaiset, erityisesti englantilaiset seurat nauttivat Suomessa vankkaa suosiota ja moni jalkapallofani kokeekin tämän ulkomaisen joukkueen olevan se tärkein, tai vähintään yhtä tärkeä kuin kotimaisen suosikkijoukkueen.

Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, mitkä nämä etäfaneiksi nimittämäni ulkomaisten seurojen suomalaiset fanit kokevat olleen vaikuttavia tekijöitä tämän ulkomaisen suosikkijoukkueen valintaan tai valikoitumiseen ja sitä, onko tämä valinta tehty tietoisesti, vai onko joukkue valikoitunut muuten. Tämän ohella tarkoituksena oli muodostaa mahdollisimman kattava kuva siitä, millaiseksi etäfani kokee identiteettinsä fanittamansa joukkueen faniyhteisössä.

Tutkimuksen aineistona toimi FutisForum2 -keskustelupalstalle maaliskuussa 2013 lähetetty internet-kysely, johon saapui 167 vastausta. Tutkimus toteutettiin yhdistelemällä määrällistä ja laadullista tutkimusta; neljän kysymyksen vastauksia analysoitiin määrällisesti ja kuuden laadullisesti. Tekstivastausten sisällönanalyysi toteutettiin teemoittelun ja tyypittelyn keinoin.

Tutkimuksen teoreettisen viitekehyksen keskeisiä käsitteitä ovat identiteetti, roolit, kuvitteelliset yhteisöt ja affektiivinen leikki. Fanien vastauksia analysoitiin tämän viitekehyksen avulla, hyödyntäen myös olemassa olevaa tutkimusta jalkapallofaneista.

Tuloksista kävi ilmi, että suurimmalla osalla vastaajista tunneside omaan suosikkijoukkueeseen on muodostunut lapsuudessa, eikä tämä valinta pääsääntöisesti ole tietoinen. Faniutuminen on useimmiten saanut alkunsa mediavälitteisesti arvokisoista, Mestarien liigan ottelusta tai Englannin Valioliigan ottelusta, ja vahvana vaikuttavana tekijänä on ollut yksittäinen muista erottunut tähtipelaaja. Kun oma joukkue on valikoitunut, etäfani liittää joukkueeseen erilaisia arvoja ja merkityksiä, jotka toimivat ennen kaikkea fanin oman identiteetin rakennuspalikoina. Todellinen, konkreettinen yhteisöllisyys ei suurimmalle osalle etäfaneja ole tärkeää, lähinnä yhteisöllisyys käsittää etäfanille yhteydenpidon medialaitteiden välityksellä kuvitteelliseen kansainväliseen faniyhteisöön. Etäfanin identiteetissä on havaittavissa postmodernille tyypillistä individualismia yhteisöllisyyden sijasta.

Tulosten perusteella kotimaisen jalkapallon tulisi ennen kaikkea kiinnittää huomiota medianäkyvyyteen ja fanin identiteetin rakennuspalikoiden toisin sanoen seuran erilaisten arvojen, traditioiden ja merkitysten viestimiseen. Mikäli näitä merkityksiä ei viestitä, ei faniutumista tapahdu vaikka katsoja viehättyisikin ottelusta ja kokisi tunnelman mukaansatempaavaksi ja kiehtovaksi.