Politiikan journalismi tabloidisoituu? Määrällinen ja laadullinen sisällönanalyysi ulkoministeri Ilkka Kanervan tekstiviestikohusta Helsingin Sanomissa, Turun Sanomissa ja Iltalehdessä keväällä 2008
Olli, Hanna (2014)
2014
Tiedotusoppi - Journalism and Mass Communication
Viestinnän, median ja teatterin yksikkö - School of Communication, Media and Theatre
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2014-05-06
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201406051612
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201406051612
Tiivistelmä
Ulkoministeri Ilkka Kanerva joutui jättämään työnsä huhtikuussa 2008 lähes kuukauden jatkuneen kujanjuoksun jälkeen. Kohtalokasta Kanervalle oli tekstiviestittely eroottiselle tanssijalle Johanna Tukiaiselle. Kyseessä oli ensimmäinen kerta, kun ministeri joutui Suomessa jättämään tehtävänsä yksityiselämästään nousseen kohun vuoksi. Poikkeuksellisen ministerierosta teki myös tapauksen ennenkokemattoman laaja käsittely perinteisessä uutismediassa. Yhden selityksen kohun saamille mittasuhteille tarjoaa tabloidisoitumisen käsite, eli journalismin iltapäivälehtimäistyminen. Tällä on viitattu kehitykseen, jossa keltaiselle lehdistölle tyypillisten aiheiden ja käsittelytapojen on katsottu siirtyvän perinteiseen uutisjournalismiin.
Tämä tutkielma tarkastelee politiikan journalismin tabloidisoitumista ulkoministeri Ilkka Kanervan kevään 2008 tekstiviestikohun kautta. Pyrin selvittämään, kuinka iltapäivälehtimäisesti laatulehtinä pidetyt Helsingin Sanomat ja Turun Sanomat kohusta kertoivat; pyrin siis löytämään viitteitä niiden tabloidisoitumisesta. Vertailen lehtien volyymia ja tyyliä uutisoida kohusta Iltalehden tapaan kertoa siitä.
Työn alkupuolella käyn ensin läpi Kanervan henkilöhistoriaa sekä kertaan kevään 2008 tapahtumat. Tämän jälkeen tarkastelen politiikan ja politiikan journalismin murrosta, eli etsin syitä siihen, miksi tabloidisoitumisesta on alettu puhua myös politiikan journalismin yhteydessä. Ennen analyysia perehdyn vielä tabloidisaation käsitteeseen, sen historialliseen taustaan ja tyypillisimpiin piirteisiin.
Empiirisessä analyysissa tutkimusaineistoni muodostavat Helsingin Sanomien, Turun Sanomien ja Iltalehden kohusta julkaisemat 300 juttua. Aineisto koostuu lehtien kotimaan politiikkaa käsittelevillä uutissivuilla 7.3. 5.4.2008 julkaistuista uutisista, kommentaareista ja kainalojutuista. Tarkoituksena on etsiä lehtien uutisoinnista määrällisen ja laadullisen sisällönanalyysin keinoin tabloidisoitumiseen liitettyjä piirteitä, muun muassa tekstin vähyyttä ja kuvien runsautta sekä jutun dramaattista sävyä.
Vaikka Iltalehden uutisointi erottui selvästi sekä Helsingin Sanomista että Turun Sanomista, antoi analyysi kuitenkin viitteitä kummankin päivälehden tabloidisoitumisesta. Helsingin Sanomat muun muassa uutisoi kohusta Iltalehden tavoin päivittäin sekä loi aktiivisesti odotusarvoa kohun huipennukselle. Turun Sanomissa huomion puolestaan kiinnittivät kuvien suhteellisen runsas osuus kaikesta kohun saamasta tilasta sekä paikoin värikästä ja dramaattista ollut kerronta. Lehdet erotti toisistaan myös se, että kun Helsingin Sanomat pyrki aktiivisesti puolustamaan omia journalistisia ratkaisujaan, pyrki Turun Sanomat näyttämään mahdollisimman myönteisessä valossa Kanervan.
Tämä tutkielma tarkastelee politiikan journalismin tabloidisoitumista ulkoministeri Ilkka Kanervan kevään 2008 tekstiviestikohun kautta. Pyrin selvittämään, kuinka iltapäivälehtimäisesti laatulehtinä pidetyt Helsingin Sanomat ja Turun Sanomat kohusta kertoivat; pyrin siis löytämään viitteitä niiden tabloidisoitumisesta. Vertailen lehtien volyymia ja tyyliä uutisoida kohusta Iltalehden tapaan kertoa siitä.
Työn alkupuolella käyn ensin läpi Kanervan henkilöhistoriaa sekä kertaan kevään 2008 tapahtumat. Tämän jälkeen tarkastelen politiikan ja politiikan journalismin murrosta, eli etsin syitä siihen, miksi tabloidisoitumisesta on alettu puhua myös politiikan journalismin yhteydessä. Ennen analyysia perehdyn vielä tabloidisaation käsitteeseen, sen historialliseen taustaan ja tyypillisimpiin piirteisiin.
Empiirisessä analyysissa tutkimusaineistoni muodostavat Helsingin Sanomien, Turun Sanomien ja Iltalehden kohusta julkaisemat 300 juttua. Aineisto koostuu lehtien kotimaan politiikkaa käsittelevillä uutissivuilla 7.3. 5.4.2008 julkaistuista uutisista, kommentaareista ja kainalojutuista. Tarkoituksena on etsiä lehtien uutisoinnista määrällisen ja laadullisen sisällönanalyysin keinoin tabloidisoitumiseen liitettyjä piirteitä, muun muassa tekstin vähyyttä ja kuvien runsautta sekä jutun dramaattista sävyä.
Vaikka Iltalehden uutisointi erottui selvästi sekä Helsingin Sanomista että Turun Sanomista, antoi analyysi kuitenkin viitteitä kummankin päivälehden tabloidisoitumisesta. Helsingin Sanomat muun muassa uutisoi kohusta Iltalehden tavoin päivittäin sekä loi aktiivisesti odotusarvoa kohun huipennukselle. Turun Sanomissa huomion puolestaan kiinnittivät kuvien suhteellisen runsas osuus kaikesta kohun saamasta tilasta sekä paikoin värikästä ja dramaattista ollut kerronta. Lehdet erotti toisistaan myös se, että kun Helsingin Sanomat pyrki aktiivisesti puolustamaan omia journalistisia ratkaisujaan, pyrki Turun Sanomat näyttämään mahdollisimman myönteisessä valossa Kanervan.