Hukattu mahdollisuus : paikallisen median tehtävät, toiminta ja kehitys Kosovossa vuosina 1999-2013
Loikkanen, Jaakko (2014)
Loikkanen, Jaakko
2014
Tiedotusoppi - Journalism and Mass Communication
Viestinnän, median ja teatterin yksikkö - School of Communication, Media and Theatre
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2014-05-22
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201406051605
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201406051605
Tiivistelmä
Kosovo nousi kansainvälisen huomion keskipisteeseen keväällä 1999, kun diplomaattiset pyrkimykset alueen kiristyneen tilanteen ratkaisemiseksi ajautuivat umpikujaan ja NATO alkoi pommittaa serbikohteita Kosovossa ja Serbiassa.
NATO:n pommitusten jälkeen Kosovossa aloitettiin YK:n johdolla rauhanturvaamis- ja jälleenrakennusoperaatio, jonka yhtenä tarkoituksena oli toimivan paikallismedian rakentaminen. Kommunismin, sitä seuranneen Serbian sortokauden ja rankkojen pommitusten jälkeen alueella ei käytännössä ollut lainkaan toimivaa mediaa.
Tässä tutkimuksessa selvitetään, millaisia tehtäviä median odotetaan hoitavan konfliktista toipuvassa yhteiskunnassa ja miten Kosovon paikallismedia on näitä tehtäviä täyttänyt vuodesta 1999 alkaen. Kosovon opetusten pohjalta pohditaan, miten media voisi parhaalla mahdollisella tavalla tukea yhteiskunnan toipumista konfliktin jälkeen.
Tutkimuksen aineistona on kosovolaisten toimittajien teemahaastattelut, jotka on tehty Kosovon pääkaupungissa Pristinassa kesällä 2013. Haastatteluissa selvitetään toimittajien kokemuksia ja näkemyksiä median ja journalistien toiminnasta Kosovossa konfliktin jälkeisten vuosien aikana.
Tutkimuksen otsikko "hukattu mahdollisuus" nousee haastatteluaineistosta. Kansainvälisillä toimijoilla ja kosovolaisilla itsellään oli poikkeuksellinen mahdollisuus luoda Kosovoon länsimainen mediajärjestelmä ja korkealuokkainen journalistinen kulttuuri. Loistavan alun jälkeen asiat alkoivat kuitenkin mennä pieleen.
Ensimmäinen konfliktinjälkeinen toimittajasukupolvi, joka oli pääosin koulutettua ja kielitaitoista väkeä, siirtyi pian muihin tehtäviin ennen muuta paremman palkan perässä. Tilalle nousseella toisella sukupolvella ei ollut taloudellisia eikä muita edellytyksiä jatkaa mediakentän kehittämistä toivottuun suuntaan.
Kosovoon syntyi eräänlainen mediakupla, joka puhkesi dramaattisella tavalla vuonna 2004, kun media epäammattimaisuuttaan lietsoi etnisiä väkivaltaisuuksia pohjoisessa Kosovossa. Vuoden 2004 tapahtumat vaikuttavat kosovolaismedian toimintaan edelleen.
Tämä tutkimus piirtää kuvan paikallisen median tehtävistä, toiminnasta ja kehityksestä Kosovossa vuodesta 1999 alkaen. Tämä kuva voi olla avuksi, kun suunnitellaan mediakentän ja mediajärjestelmien jälleenrakennusta tulevissa konfliktitilanteissa.
NATO:n pommitusten jälkeen Kosovossa aloitettiin YK:n johdolla rauhanturvaamis- ja jälleenrakennusoperaatio, jonka yhtenä tarkoituksena oli toimivan paikallismedian rakentaminen. Kommunismin, sitä seuranneen Serbian sortokauden ja rankkojen pommitusten jälkeen alueella ei käytännössä ollut lainkaan toimivaa mediaa.
Tässä tutkimuksessa selvitetään, millaisia tehtäviä median odotetaan hoitavan konfliktista toipuvassa yhteiskunnassa ja miten Kosovon paikallismedia on näitä tehtäviä täyttänyt vuodesta 1999 alkaen. Kosovon opetusten pohjalta pohditaan, miten media voisi parhaalla mahdollisella tavalla tukea yhteiskunnan toipumista konfliktin jälkeen.
Tutkimuksen aineistona on kosovolaisten toimittajien teemahaastattelut, jotka on tehty Kosovon pääkaupungissa Pristinassa kesällä 2013. Haastatteluissa selvitetään toimittajien kokemuksia ja näkemyksiä median ja journalistien toiminnasta Kosovossa konfliktin jälkeisten vuosien aikana.
Tutkimuksen otsikko "hukattu mahdollisuus" nousee haastatteluaineistosta. Kansainvälisillä toimijoilla ja kosovolaisilla itsellään oli poikkeuksellinen mahdollisuus luoda Kosovoon länsimainen mediajärjestelmä ja korkealuokkainen journalistinen kulttuuri. Loistavan alun jälkeen asiat alkoivat kuitenkin mennä pieleen.
Ensimmäinen konfliktinjälkeinen toimittajasukupolvi, joka oli pääosin koulutettua ja kielitaitoista väkeä, siirtyi pian muihin tehtäviin ennen muuta paremman palkan perässä. Tilalle nousseella toisella sukupolvella ei ollut taloudellisia eikä muita edellytyksiä jatkaa mediakentän kehittämistä toivottuun suuntaan.
Kosovoon syntyi eräänlainen mediakupla, joka puhkesi dramaattisella tavalla vuonna 2004, kun media epäammattimaisuuttaan lietsoi etnisiä väkivaltaisuuksia pohjoisessa Kosovossa. Vuoden 2004 tapahtumat vaikuttavat kosovolaismedian toimintaan edelleen.
Tämä tutkimus piirtää kuvan paikallisen median tehtävistä, toiminnasta ja kehityksestä Kosovossa vuodesta 1999 alkaen. Tämä kuva voi olla avuksi, kun suunnitellaan mediakentän ja mediajärjestelmien jälleenrakennusta tulevissa konfliktitilanteissa.