Suunnittelemattomia vuorovaikutusepisodeja luokkahuoneessa : tutkimus opettajan ja oppilaan välisestä spontaanista vuorovaikutuksesta

Abstract

Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, millaisia suunnittelemattomia ja julkisia vuorovaikutustilanteita opettajan ja oppilaan välille syntyy luokkahuonetilanteissa. Jätimme tutkimuksen ulkopuolelle episodit, jotka selkeästi kuuluivat tunnin pedagogiseen kehykseen. Valitsimme spontaanit vuorovaikutusepisodit, sillä vaikka tutkimustietoa löytyy paljonkin opettajan ja oppilaan välisestä vuorovaikutuksesta, koskettaa se usein rajatumpia näkökulmia. Halusimme myös todentaa sitä, miten paljon luokkahuoneessa tapahtuu opetukseen liittymätöntä vuorovaikutusta. Tutkimuksessa käytetään tarkastelluista vuorovaikutustilanteista nimeä vuorovaikutusepisodi.

Tutkimus on luonteeltaan laadullinen tapaustutkimus. Aineistonkeruumenetelminä käytettiin havainnointia ja haastattelua. Havainnointi oli luonteeltaan tarkkailevaa ja käytimme apuna havainnointilomaketta, mikä toi tutkimukseemme myös määrällisen tutkimuksen piirteitä. Haastattelut toteutettiin teemahaastatteluina. Tutkimukseemme osallistui yksi luokka ja heidän opettajansa. Aineistonkeruu suoritettiin keväällä 2013. Havainnoituja oppitunteja kertyi yhteensä 25 kappaletta ja haastattelimme kaikkien vuorovaikutusepisodien joukosta valitsemistamme kuudesta episodista sekä mukana ollutta opettajaa että oppilasta.

Havainnointien tarkoituksena oli selvittää luokassa esiintyvien suunnittelemattomien vuorovaikutusepisodien aloitteen tekijä ja aihe sekä se, reagoiko opettaja aloitteeseen rakentavasti vai toimintaa sulkevasti. Havainnoinnilla tarkasteltiin myös episodeissa mukana olevien oppilaiden sukupuolta ja sen vaikutusta episodeihin. Lisäksi sillä pyrittiin tunnistamaan luokan tunneilmastoa ja erityisesti aloitteiden tunnesävyä. Haastatteluilla kerättiin lisätietoa vuorovaikutusepisodien herättämistä subjektiivisista tunteista ja näkemyksistä episodien kulusta. Haastatteluissa haettiin myös perusteluita opettajan toiminnalle ja oppilaiden näkemyksiä opettajan toiminnan oikeudenmukaisuudesta. Aineiston analyysina käytimme aineistolähtöistä sisällönanalyysia sekä teemoittelua.

Tutkimuksen tuloksissa tuli esiin huomattavaa vaihtelua esimerkiksi aloitteen tekijöiden suhteen. Oppilaat tekivät opettajia enemmän aloitteita ja pojat tekivät huomattavasti enemmän aloitteita kuin tytöt. Myös opettajien tekemät aloitteet kohdistuivat useammin poikiin kuin tyttöihin. Opettajien aloitteet pyrkivät usein palauttamaan työrauhan ja palauttamaan oppilaat tunnin aiheeseen ja tehtävään. Oppilaiden aloitteissa esiintyi sekä oppitunnin kulkua myönteisesti muuttamaan pyrkiviä ehdotuksia että tuntia häiritseviä puheenvuoroja. Oppilaiden aloitteissaan tekemät ehdotukset tunnin kulusta johtivat kuitenkaan harvoin opettajan toiminnan tai suunnitelmien muutokseen.

Poikien aloitteet olivat tyttöjä useammin tunnesävyltään kylmiä. Sekä opettajien että oppilaiden aloitteet olivat kuitenkin useammin tunnesävyltään lämpimiä kuin kylmiä. Opettajat reagoivat lämpimiin aloitteisiin useammin rakentavasti kuin sulkevasti ja vastaavasti kylmiin aloitteisiin useammin sulkevasti kuin rakentavasti.

Opettajat perustelivat omaa toimintaansa pedagogisilla ratkaisuilla. Opettajien ja oppilaiden mielipiteet opettajan toiminnan oikeudenmukaisuudesta vaihtelivat jonkin verran. Muutama oppilas esimerkiksi totesi opettajan käyttävän eri tavalla tyttöjä kuin poikia kohtaan, mutta opettajat kertoivat toimivansa kyseisissä tilanteissa samalla tavalla molempien sukupuolten kohdalla.