Lastentarhanopettajien käsityksiä toimivasta tiimistä sekä sen ja työhyvinvoinnin välisestä suhteesta
Ruuska, Anna-Mari (2014)
Ruuska, Anna-Mari
2014
Kasvatustiede, varhaiskasvatus - Early Education
Kasvatustieteiden yksikkö - School of Education
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2014-05-20
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201406051594
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201406051594
Tiivistelmä
Päiväkodin työntekijät työskentelevät yleensä moniammatillisissa tiimeissä lapsiryhmissä. Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää päiväkodeissa työskentelevien lastentarhanopettajien käsityksiä toimivasta tiimistä sekä toimivan tiimin ja työhyvinvoinnin välisestä suhteesta. Tutkimuksen ensimmäisen tutkimuskysymyksen kautta tarkasteltiin, millaisia käsityksiä lastentarhanopettajilla on toimivasta tiimistä. Tutkimuksen toisen tutkimuskysymyksen kautta tarkasteltiin, miten lastentarhanopettajat käsittävät toimivan tiimin ja työhyvinvoinnin suhteen.
Tutkimus on kvalitatiivinen fenomenografisella lähestymistavalla toteutettu tutkimus, jossa tutkimuksen kohteena olivat lastentarhanopettajien erilaiset käsitykset. Tutkimus toteutettiin Tampereella ja tutkimukseen osallistui tiedonantajiksi seitsemän lastentarhanopettajaa kolmesta eri päiväkodista. Lastentarhanopettajille tutkimukseen osallistumisen kriteerinä oli vähintään noin 2-3 vuoden työkokemus päiväkodin tiimissä työskentelemisestä. Osallistujat tutkimuksen haastateltaviksi valittiin niin kutsutulla eliittiotannalla.
Tutkimusaineisto kerättiin haastattelemalla lastentarhanopettajia. Haastattelut toteutettiin yksilöhaastatteluina ja haastattelumuotona käytettiin teemahaastattelua. Kerätyn tutkimusaineiston analysoinnissa käytettiin fenomenografista analyysiä. Tutkimusaineiston analyysin pohjalta muodostui tutkimustuloksiksi viisi kuvauskategoriaa kumpaankin tutkimuskysymykseen liittyen. Kategorioista muodostettiin kuvauskategoriajärjestelmä, jossa kuvauskategoriat esitettiin horisontaalisessa suhteessa toisiinsa nähden ja kuvauskategorioiden sisältämät alakategoriat esitettiin pääosin vertikaalisessa suhteessa toisiinsa nähden.
Avoin keskustelukulttuuri osoittautui tärkeäksi toimivan tiimin edellytykseksi. Toimivan tiimin edellytyksiä olivat myös osaaminen ja sen hyödyntäminen, työntekijän vuorovaikutus- ja työyhteisötaidot (kuten esim. sitoutuminen ja työkaverin auttaminen), luottamus, hyvä ilmapiiri, humaanit arvot ja tiimin yhtenäinen linja. Toimivan tiimin ylläpitäminen näyttäytyi jatkuvana prosessina ja tiimin ollessa toimiva on tiimin toiminta ja tiimityö sujuvaa. Tiimin toimintaa voidaan kehittää paremmaksi erityisesti mahdollistamalla riittävät puitteet tiimin suunnittelutyölle ja tiimin työntekijöiden tutustumiselle. Yleisimmiksi haasteellisiksi tilanteiksi nousivat erilaiset näkemykset kasvatustyöstä ja niistä keskusteleminen sekä työntekijän sopimaton käytös. Haasteellisia tilanteita pyrittiin ratkaisemaan ensisijaisesti keskustelemalla tiimin ja johtajan kanssa.
Toimivan tiimin koettiin edistävän työhyvinvointia ja toimivan tiimin edellytyksissä oli havaittavissa selkeitä yhtymäkohtia työhyvinvointia edistäviin tekijöihin. Toimivan tiimin ja työhyvinvoinnin suhteen keskiöön nousi yhteisöllinen työskentelytapa, jonka avulla tiimin työntekijät voivat edistää ja kehittää työhyvinvointia. Selkeästi työhyvinvointia estäviä tekijöitä olivat erimielisyyksien selvittämättä jättäminen ja tiedonvälityksen toimimattomuus. Työhyvinvoinnin kehittäminen tapahtui päiväkotiyksikön eri tasoilla (mm. koko henkilöstön kesken, tiimin kanssa, johtajan esimerkki).
Tutkimus on kvalitatiivinen fenomenografisella lähestymistavalla toteutettu tutkimus, jossa tutkimuksen kohteena olivat lastentarhanopettajien erilaiset käsitykset. Tutkimus toteutettiin Tampereella ja tutkimukseen osallistui tiedonantajiksi seitsemän lastentarhanopettajaa kolmesta eri päiväkodista. Lastentarhanopettajille tutkimukseen osallistumisen kriteerinä oli vähintään noin 2-3 vuoden työkokemus päiväkodin tiimissä työskentelemisestä. Osallistujat tutkimuksen haastateltaviksi valittiin niin kutsutulla eliittiotannalla.
Tutkimusaineisto kerättiin haastattelemalla lastentarhanopettajia. Haastattelut toteutettiin yksilöhaastatteluina ja haastattelumuotona käytettiin teemahaastattelua. Kerätyn tutkimusaineiston analysoinnissa käytettiin fenomenografista analyysiä. Tutkimusaineiston analyysin pohjalta muodostui tutkimustuloksiksi viisi kuvauskategoriaa kumpaankin tutkimuskysymykseen liittyen. Kategorioista muodostettiin kuvauskategoriajärjestelmä, jossa kuvauskategoriat esitettiin horisontaalisessa suhteessa toisiinsa nähden ja kuvauskategorioiden sisältämät alakategoriat esitettiin pääosin vertikaalisessa suhteessa toisiinsa nähden.
Avoin keskustelukulttuuri osoittautui tärkeäksi toimivan tiimin edellytykseksi. Toimivan tiimin edellytyksiä olivat myös osaaminen ja sen hyödyntäminen, työntekijän vuorovaikutus- ja työyhteisötaidot (kuten esim. sitoutuminen ja työkaverin auttaminen), luottamus, hyvä ilmapiiri, humaanit arvot ja tiimin yhtenäinen linja. Toimivan tiimin ylläpitäminen näyttäytyi jatkuvana prosessina ja tiimin ollessa toimiva on tiimin toiminta ja tiimityö sujuvaa. Tiimin toimintaa voidaan kehittää paremmaksi erityisesti mahdollistamalla riittävät puitteet tiimin suunnittelutyölle ja tiimin työntekijöiden tutustumiselle. Yleisimmiksi haasteellisiksi tilanteiksi nousivat erilaiset näkemykset kasvatustyöstä ja niistä keskusteleminen sekä työntekijän sopimaton käytös. Haasteellisia tilanteita pyrittiin ratkaisemaan ensisijaisesti keskustelemalla tiimin ja johtajan kanssa.
Toimivan tiimin koettiin edistävän työhyvinvointia ja toimivan tiimin edellytyksissä oli havaittavissa selkeitä yhtymäkohtia työhyvinvointia edistäviin tekijöihin. Toimivan tiimin ja työhyvinvoinnin suhteen keskiöön nousi yhteisöllinen työskentelytapa, jonka avulla tiimin työntekijät voivat edistää ja kehittää työhyvinvointia. Selkeästi työhyvinvointia estäviä tekijöitä olivat erimielisyyksien selvittämättä jättäminen ja tiedonvälityksen toimimattomuus. Työhyvinvoinnin kehittäminen tapahtui päiväkotiyksikön eri tasoilla (mm. koko henkilöstön kesken, tiimin kanssa, johtajan esimerkki).