Mündliche Übungen in den Lehrwerken Einverstanden! 1-3 für Erwachsene und Kurz und Gut 1-8 für die gymnasiale Oberstufe
Kantonen, Essi (2014)
Kantonen, Essi
2014
Saksan kieli ja kulttuuri - German Language and Culture
Kieli-, käännös- ja kirjallisuustieteiden yksikkö - School of Language, Translation and Literary Studies
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2014-06-03
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201406041587
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201406041587
Tiivistelmä
Suullinen kielitaito on usein kieltenopiskelijoille ja erityisesti aikuisopiskelijoille se, mitä oppitunneilla halutaan oppia. Suullisen kielitaidon merkitys on kieltä käytettäessä suuri ja sen opettamista korostetaan myös opetussuunnitelmassa. Tämän pro gradu -tutkielman tarkoitus on selvittää, miten suulliset harjoitukset on huomioitu aikuisopiskelijoille suunnatussa Einverstanden! 1-3 -oppikirjasarjassa ja lukiolaisille suunnatussa Kurz und Gut 1-8 -oppikirjasarjassa. Tutkielmassa selvitetään, kuinka paljon ja minkälaisia suullisia harjoituksia oppikirjasarjat sisältävät. Lisäksi tutkitaan, miten kirjasarjojen suullisissa harjoituksissa näkyy se, että lukiolaisten kirjasarjassa tulee noudattaa opetussuunnitelmaa ja aikuisopiskelussa taas ei.
Aluksi tutkielmassa esitellään saksan kielen opiskelu ja asema suomalaisessa koulutusjärjestelmässä sekä vapaan sivistystyön oppilaitoksissa. Tämän jälkeen perehdytään suulliseen kielitaitoon ja sen olennaisimpaan termistöön sekä suullisen kielitaidon harjoitteluun saksa vieraana kielenä -opetuksessa. Seuraavaksi paneudutaan suullisten harjoitusten erityispiirteisiin ja kategorisointiin. Teoriaosan lopuksi esitellään oppikirja-analyysi, jonka metodeja tutkielman empiirisessä osiossa hyödynnetään. Tutkielman analyysiosassa kuvaillaan ensin tutkittujen kirjasarjojen suulliset harjoitukset, minkä jälkeen ne kategorisoidaan ja analysoidaan. Johtopäätöksissä kirjasarjoista saatuja tutkimustuloksia vertaillaan toisiinsa ja pohditaan mahdollisia parannusvaihtoehtoja.
Tutkimuksen lopputuloksena saatiin selville, että suullisia harjoituksia on määrällisesti selvästi enemmän lukiolaisten Kurz und Gut -oppikirjasarjassa, mutta suulliset harjoitukset ovat laadullisesti tasokkaampia Einverstanden! -oppikirjasarjassa. Kummassakin kirjasarjassa olisi suulliselle kielitaidolle voitu suoda vielä enemmän huomiota ja tehtävät voisivat olla monimuotoisempia ja kommunikatiivisempia. Lukiolaisten kirjasarjassa näkyi selvästi ylioppilaskirjoitusten läheneminen viimeisissä kursseissa, joissa suullisten harjoitusten määrä väheni merkittävästi. Aikuisopiskelijoiden kirjasarja olisi voinut panostaa selvästi enemmän suulliseen kielitaitoon, nyt vapautta suunnitella kirjasarja kokonaan ilman opetussuunnitelmaa ei oltu käytetty hyödyksi. Kummassakin oppikirjasarjassa on kuitenkin runsaasti suullisia harjoituksia, joilla opiskelijat voivat kehittää suullista kielitaitoaan.
Aluksi tutkielmassa esitellään saksan kielen opiskelu ja asema suomalaisessa koulutusjärjestelmässä sekä vapaan sivistystyön oppilaitoksissa. Tämän jälkeen perehdytään suulliseen kielitaitoon ja sen olennaisimpaan termistöön sekä suullisen kielitaidon harjoitteluun saksa vieraana kielenä -opetuksessa. Seuraavaksi paneudutaan suullisten harjoitusten erityispiirteisiin ja kategorisointiin. Teoriaosan lopuksi esitellään oppikirja-analyysi, jonka metodeja tutkielman empiirisessä osiossa hyödynnetään. Tutkielman analyysiosassa kuvaillaan ensin tutkittujen kirjasarjojen suulliset harjoitukset, minkä jälkeen ne kategorisoidaan ja analysoidaan. Johtopäätöksissä kirjasarjoista saatuja tutkimustuloksia vertaillaan toisiinsa ja pohditaan mahdollisia parannusvaihtoehtoja.
Tutkimuksen lopputuloksena saatiin selville, että suullisia harjoituksia on määrällisesti selvästi enemmän lukiolaisten Kurz und Gut -oppikirjasarjassa, mutta suulliset harjoitukset ovat laadullisesti tasokkaampia Einverstanden! -oppikirjasarjassa. Kummassakin kirjasarjassa olisi suulliselle kielitaidolle voitu suoda vielä enemmän huomiota ja tehtävät voisivat olla monimuotoisempia ja kommunikatiivisempia. Lukiolaisten kirjasarjassa näkyi selvästi ylioppilaskirjoitusten läheneminen viimeisissä kursseissa, joissa suullisten harjoitusten määrä väheni merkittävästi. Aikuisopiskelijoiden kirjasarja olisi voinut panostaa selvästi enemmän suulliseen kielitaitoon, nyt vapautta suunnitella kirjasarja kokonaan ilman opetussuunnitelmaa ei oltu käytetty hyödyksi. Kummassakin oppikirjasarjassa on kuitenkin runsaasti suullisia harjoituksia, joilla opiskelijat voivat kehittää suullista kielitaitoaan.