Johtajuus ja johtajuuden jakautuminen peruskoulussa
Tolonen, Katriina (2014)
Tolonen, Katriina
2014
Kasvatustiede, luokanopettajan koulutus - Class Teacher Education
Kasvatustieteiden yksikkö - School of Education
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2014-05-27
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201406041586
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201406041586
Tiivistelmä
Suomalainen koulutusjärjestelmä ja erityisesti peruskoulu ovat jo jonkin aikaa saaneet osakseen paljon positiivista huomiota kansainvälisestikin eritoten hyvien PISA-tulosten ansiosta. Suomessa puhutaan myös paljon koulutusviennin mahdollisuuksista. Koulun nosteesta huolimatta rehtorin ammatti on menettämässä vetovoimaansa. Kuntatalouden ongelmat, yhteiskunnan muutokset ja kuntien organisaatiorakenteen muutokset tuovat jatkuvia haasteita myös koulun johtamiseen. 1970-luvulta lähtien suomalaisen koululaitoksen tunnuspiirteenä on ollut vahva keskusjohtoisuus ja hallinnollisen hierarkian paljous. Koulun johtajan tehtävänä on pitkään ollut muiden antamien ohjeiden toimeenpanon toteutus ja valvonta. 1990-luvulla keskushallintoa alettiin purkaa ja päätäntävalta alkoi yhä enemmän siirtyä kouluille. Nykyään kunnat ja koulut vastaavat hyvin itsenäisesti koulutuksen toteuttamisesta. Näiden muutosten seurauksena rehtorin tehtävät ja vastuualue ovat kasvaneet huomattavasti. Tehtävien lisääntymiseen ja vastuun kasvamiseen on vaikuttanut myös useiden erillisten ala- ja yläkoulujen muuttaminen yhtenäiskouluiksi. Tämä muutos, jonka seurauksena koko perusaste on samassa hallinnollisessa ja opetuksellisessa yksikössä vaikuttaa luonnollisesti koulun johtajuuteen ja tuo siihen lisää haasteita. Yksi haasteista on se, miten työyhteisössä kyetään takaamaan työntekijöiden kuulluksi tuleminen ja vaikutusmahdollisuuksien säilyminen myös kasvavassa kouluorganisaatiossa.
Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, mitä johtajuuteen tämän päivän koulussa liittyy, ja miten johtajuuden jakautuminen näkyy koulun arjessa. Tavoitteena oli saada tietoa siitä, mitä mahdollisuuksia jaettu johtajuus tuo peruskouluille perinteisen johtajuuden sijaan. Lisäksi selvitettiin, millaisena opettajat, apulaisrehtorit ja rehtori kokivat koulun tulevaisuuden haasteet erityisesti juuri nyt, kun tutkimuskohteena ollut koulu on muuttumassa alakoulusta yhtenäiskouluksi.
Tutkimuksessa tarkasteltiin erään Pirkanmaalaisen koulun rehtorin, apulaisrehtorien ja opettajien näkemyksiä johtajuudesta tämän päivän peruskoulussa. Lisäksi perehdyttiin niihin kokemuksiin, joita vastaajilla oli jaetusta johtajuudesta omassa työyhteisössään koulussa. Tutkimusaineisto hankittiin neljällä teemahaastattelulla, joista yksi oli ryhmähaastattelu ja loput yksilöhaastatteluja. Haastatelluista yksi toimi päätoimisena rehtorina, neljä toimi luokanopettajina ja kaksi apulaisrehtoreina opettajuuden lisäksi. Haastattelujen lisäksi kerättiin otannaltaan pieni lomakehaastattelu. Aineiston analyysi oli laadullinen sisällönanalyysi.
Tutkimustulosten mukaan rehtori ja apulaisrehtorit kokivat koulun johtajuuden hieman erilailla kuin opettajat. Rehtori ja apulaisrehtorit näkivät johtajuuden olevan ensisijaisesti palvelujohtamista, jonka tavoitteena on opettajien työn mahdollistaminen ja opettajien tukeminen. Opettajat puolestaan painottivat rehtorin taloudellista vastuuta henkilöstö- ja asiajohtamisen ohessa sekä rehtorin roolia pedagogisena esimerkkinä. Kaikki tutkittavat kokivat jaetun johtajuuden olevan hyvä mahdollisuus osallistua työyhteisössään yhteisesti päätettäviin asioihin. Lisäksi tutkittavat korostivat jaetun johtajuuden mahdollistavan osallistumisen oman mielenkiinnonkohteen mukaiseen toiminnan suunnitteluun ja toteutukseen koko työyhteisön hyväksi. Jaetun johtajuuden myötä yhteistyö on lisääntynyt ja tiimihengen kuvattiin parantuneen. Tutkimuksen mukaan johtajuutta voi jakaa monipuolisesti useissa koulun johtamiseen liittyvissä asioissa.
Tutkimus kuitenkin osoitti myös sen, että jaettu johtajuus vaatii onnistuakseen sekä rehtorilta kykyä jakaa omaa valtaansa, että alaisilta kykyä ja halua ottaa valtaa ja vastuuta työyhteisössään. Lisäksi alaistaitojen merkitys korostuu erityisesti jaetun johtajuuden mallissa. Tutkimuksen mukaan siirtymisen perinteisestä johtajuudesta jaettuun johtajuuteen koettiin alkuvaiheessa lisäävän opettajien työmäärää.
Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, mitä johtajuuteen tämän päivän koulussa liittyy, ja miten johtajuuden jakautuminen näkyy koulun arjessa. Tavoitteena oli saada tietoa siitä, mitä mahdollisuuksia jaettu johtajuus tuo peruskouluille perinteisen johtajuuden sijaan. Lisäksi selvitettiin, millaisena opettajat, apulaisrehtorit ja rehtori kokivat koulun tulevaisuuden haasteet erityisesti juuri nyt, kun tutkimuskohteena ollut koulu on muuttumassa alakoulusta yhtenäiskouluksi.
Tutkimuksessa tarkasteltiin erään Pirkanmaalaisen koulun rehtorin, apulaisrehtorien ja opettajien näkemyksiä johtajuudesta tämän päivän peruskoulussa. Lisäksi perehdyttiin niihin kokemuksiin, joita vastaajilla oli jaetusta johtajuudesta omassa työyhteisössään koulussa. Tutkimusaineisto hankittiin neljällä teemahaastattelulla, joista yksi oli ryhmähaastattelu ja loput yksilöhaastatteluja. Haastatelluista yksi toimi päätoimisena rehtorina, neljä toimi luokanopettajina ja kaksi apulaisrehtoreina opettajuuden lisäksi. Haastattelujen lisäksi kerättiin otannaltaan pieni lomakehaastattelu. Aineiston analyysi oli laadullinen sisällönanalyysi.
Tutkimustulosten mukaan rehtori ja apulaisrehtorit kokivat koulun johtajuuden hieman erilailla kuin opettajat. Rehtori ja apulaisrehtorit näkivät johtajuuden olevan ensisijaisesti palvelujohtamista, jonka tavoitteena on opettajien työn mahdollistaminen ja opettajien tukeminen. Opettajat puolestaan painottivat rehtorin taloudellista vastuuta henkilöstö- ja asiajohtamisen ohessa sekä rehtorin roolia pedagogisena esimerkkinä. Kaikki tutkittavat kokivat jaetun johtajuuden olevan hyvä mahdollisuus osallistua työyhteisössään yhteisesti päätettäviin asioihin. Lisäksi tutkittavat korostivat jaetun johtajuuden mahdollistavan osallistumisen oman mielenkiinnonkohteen mukaiseen toiminnan suunnitteluun ja toteutukseen koko työyhteisön hyväksi. Jaetun johtajuuden myötä yhteistyö on lisääntynyt ja tiimihengen kuvattiin parantuneen. Tutkimuksen mukaan johtajuutta voi jakaa monipuolisesti useissa koulun johtamiseen liittyvissä asioissa.
Tutkimus kuitenkin osoitti myös sen, että jaettu johtajuus vaatii onnistuakseen sekä rehtorilta kykyä jakaa omaa valtaansa, että alaisilta kykyä ja halua ottaa valtaa ja vastuuta työyhteisössään. Lisäksi alaistaitojen merkitys korostuu erityisesti jaetun johtajuuden mallissa. Tutkimuksen mukaan siirtymisen perinteisestä johtajuudesta jaettuun johtajuuteen koettiin alkuvaiheessa lisäävän opettajien työmäärää.