Teateraffischer i blickpunkten - En sociosemiotisk visuell undersökning av teateraffischer för finlandssvenska barn- och ungdomspjäser.
Perttula, Anne (2014)
Perttula, Anne
2014
Pohjoismaiset kielet - Scandinavian Languages
Kieli-, käännös- ja kirjallisuustieteiden yksikkö - School of Language, Translation and Literary Studies
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2014-06-03
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201406041582
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201406041582
Tiivistelmä
Tutkimuksen tavoitteena on selvittää, kuinka julisteen sanoma tehdään näkyväksi nykyajan teatterijulisteessa. Tutkimuksen aineisto koostuu satunnaisesti valituista neljästä 2000-luvun suomenruotsalaisten lasten- ja nuortennäytelmien teatterijulisteesta. Teatterijulisteen tehtävänä on ensisijaisesti myydä mainostamaansa näytelmää. Tutkimuksessa selvitetään, millaisia visuaalisia keinoja teatterijulisteissa käytetään herättämään katsojan kiinnostus teatteriesitystä kohtaan. Tutkimukseni tavoitteena on myös selvittää, millaisia mallilukijoita teatterijulisteissa luodaan ja kuinka mallilukijat eroavat lasten- ja nuortennäytelmien julisteissa. Mallilukija on tekstiin sisäänrakennettu lukija, jonka julisteentekijä luo käyttämällä erilaisia tekstistrategioita.
Teoreettinen viitekehys rakentuu Gunther Kressin ja Theo van Leeuwenin (1996, 2006) sosiosemioottisesta visuaalisesta teoriasta, jota käytetään multimodaalisten tuotteiden tutkimuksessa, jossa tavoitteena on tutkia kirjoitetun tekstin ja kuvan vuorovaikutusta. Teatterijuliste nähdään multimodaalisena tuotteena, jonka sisältämät kuvalliset ja kirjalliset elementit muodostavat merkityksiä ja rakentavat teatterijulisteen mallilukijan. Mallilukijan analysoimisessa sovellan Anders Björkvallin (2003, 2009) kvalitatiivista analyysimallia, joka kostuu neljästä merkitysulottuvuudesta: kompositiosta, tekstuaalisesta merkityksestä, ideationaalisesta merkityksestä ja rekontekstualisoinnista.
Tutkimuksen tuloksena on, että teatterijulisteissa on visuaalisista keinoista eniten käytetty kompositioon kuuluvaa informaatioarvoa, jota käytetään julisteissa vaihtelevasti. Informaatioarvolla voidaan ohjata julisteenkatsoja lukemaan julistetta halutulla tavalla. Analysoiduissa julisteissa käytetään myös suuria ja värikkäitä kuva- ja kirjoituselementtejä. Hallitsevat kuvat ja julisteiden värimaailma ovat tehokkaita tapoja kiinnittää katsojan huomio julisteisiin.
Lastennäytelmäjulisteiden mallilukijat ovat pitkälle toistensa kaltaisia: mallilukijan ei oleteta omaavan tietoja muista teksteistä tai genreistä. Mutta toisaalta mallilukijan edellytetään tietävän esimerkiksi teatteriterminologiaa ja tuntevan näytelmäkirjailijan ennestään. Lastennäytelmäjulisteiden mallilukija on tavallinen ja mahdollisesti yksinäinen henkilö. Nuortennäytelmäjulisteissa taas viitataan muihin teksteihin ja genreihin. Mallilukijan oletetaan tuntevan William Shakespearen Hamlet -näytelmä ja Suomen historiaa ja maantietoa. Mallilukija on kiinnostunut mm. rockkulttuurista ja Suomen historiasta. Nuortennäytelmäjulisteiden mallilukijalla näyttää olevan useampia identiteettejä, mikä saattaa johtua näytelmien laajasta kohderyhmästä.
Teoreettinen viitekehys rakentuu Gunther Kressin ja Theo van Leeuwenin (1996, 2006) sosiosemioottisesta visuaalisesta teoriasta, jota käytetään multimodaalisten tuotteiden tutkimuksessa, jossa tavoitteena on tutkia kirjoitetun tekstin ja kuvan vuorovaikutusta. Teatterijuliste nähdään multimodaalisena tuotteena, jonka sisältämät kuvalliset ja kirjalliset elementit muodostavat merkityksiä ja rakentavat teatterijulisteen mallilukijan. Mallilukijan analysoimisessa sovellan Anders Björkvallin (2003, 2009) kvalitatiivista analyysimallia, joka kostuu neljästä merkitysulottuvuudesta: kompositiosta, tekstuaalisesta merkityksestä, ideationaalisesta merkityksestä ja rekontekstualisoinnista.
Tutkimuksen tuloksena on, että teatterijulisteissa on visuaalisista keinoista eniten käytetty kompositioon kuuluvaa informaatioarvoa, jota käytetään julisteissa vaihtelevasti. Informaatioarvolla voidaan ohjata julisteenkatsoja lukemaan julistetta halutulla tavalla. Analysoiduissa julisteissa käytetään myös suuria ja värikkäitä kuva- ja kirjoituselementtejä. Hallitsevat kuvat ja julisteiden värimaailma ovat tehokkaita tapoja kiinnittää katsojan huomio julisteisiin.
Lastennäytelmäjulisteiden mallilukijat ovat pitkälle toistensa kaltaisia: mallilukijan ei oleteta omaavan tietoja muista teksteistä tai genreistä. Mutta toisaalta mallilukijan edellytetään tietävän esimerkiksi teatteriterminologiaa ja tuntevan näytelmäkirjailijan ennestään. Lastennäytelmäjulisteiden mallilukija on tavallinen ja mahdollisesti yksinäinen henkilö. Nuortennäytelmäjulisteissa taas viitataan muihin teksteihin ja genreihin. Mallilukijan oletetaan tuntevan William Shakespearen Hamlet -näytelmä ja Suomen historiaa ja maantietoa. Mallilukija on kiinnostunut mm. rockkulttuurista ja Suomen historiasta. Nuortennäytelmäjulisteiden mallilukijalla näyttää olevan useampia identiteettejä, mikä saattaa johtua näytelmien laajasta kohderyhmästä.