Verotuksen neutraliteetin toteutuminen kauppiasyrittäjän liiketoiminnassa : Henkilöyhtiön ja osakeyhtiön verotuksellinen edullisuus

Abstract

Tutkimuksessa määritetään vuoden 2014 alusta voimaantulleiden verouudistusten vaikutusta verotuksen neutraliteetin toteutumiseen kauppiasyrittäjän liiketoiminnassa. Tutkimuksessa on kyse siitä, missä yhtiömuodossa kauppiasyrittäjän on verotuksellisesti edullisinta toimia. Yhtiömuotojen osalta käsitellään henkilöyhtiömuotoa ja osakeyhtiömuotoa.

Tutkimusmenetelmänä käytetään päätöksentekometodologista tutkimusotetta, jonka avulla määritetään yhtiömuotovalintaan vaikuttavia veroseuraamuksia kauppiasyrittäjän päätöksenteon tueksi. Tutkimuksen esimerkkiyritys on Kesko Oyj:n K-market ketjussa toimiva avoin yhtiö, jossa toimii kaksi kauppiasta kauppiaspariskuntana.

Tutkimuksen tavoitteen saavuttamiseksi eli verotuksellisesti edullisemman yhtiömuodon määrittämiseksi verrataan henkilöyhtiömuotoisen toiminnan kokonaisverorasitusta osakeyhtiömuotoisen toiminnan kokonaisverorasitukseen. Tutkimusaineistona on käytetty esimerkkiyrityksen kirjanpitoaineistoa, jonka avulla kokonaisverorasituksen laskelmat on toteutettu kymmenen tilikauden osalta. Henkilöyhtiömuodon ja osakeyhtiömuodon kokonaisverorasituksen laskelmat on tehty keskenään vertailukelpoisiksi. Tutkimuksen teoria koostuu verotuksen neutraliteetin ja Suomen yritysverotuksen periaatteista, henkilöyhtiön yhtiömiehen tulo-osuuden muodostumisesta sekä osakeyhtiön ja sen osakkaan verotuksesta.

Verotuksen neutraliteetin näkökulmasta henkilöyhtiömuodon ja osakeyhtiömuodon kokonaisverorasitusten tulee olla yhteneviä. Tutkimuksessa tehtyjen laskelmien perusteella tullaan siihen tulokseen, että henkilöyhtiömuoto tulee osakeyhtiömuotoa verotuksellisesti edullisemmaksi. Verotuksen neutraliteetin osalta todetaan, että esimerkkiyrityksen kohdalla neutraliteetti ei päde, sillä henkilöyhtiömuoto on osakeyhtiömuotoa verotuksellisesti edullisempi yhtiömuoto.

Verouudistusten vaikutuksia tarkastellaan tutkimuksessa yrittäjän näkökulmasta katsottuna. Tutkimuksessa tarkastellaan yhtä esimerkkiyritystä, joten tutkimuksen tuloksia ei voida suoranaisesti yleistää. Tutkimuksen perustana olevia lakeja ja periaatteita sekä tutkimuksessa tehtyjä laskelmia on kuitenkin mahdollista käyttää myös muiden samankaltaisten yritysten liiketoimintaa suunniteltaessa.