Harrastuksesta menestysalaksi - Tampereen peliklusterin rakentuminen, toiminta ja tulevaisuus
Ylioja, Olli (2014)
2014
Kunta- ja aluejohtaminen - Local and Regional Governance
Johtamiskorkeakoulu - School of Management
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2014-06-03
Julkaisun pysyvä osoite on
http://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201406041577
http://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201406041577
Tiivistelmä
Tämä tutkimus keskittyy tarkastelemaan Tampereen seudulle 2000-luvun ensimmäisten vuosikymmenten vaihteessa muotoutunutta pelialan klusteria. Kvalitatiivisen tutkimuksen menetelmänä on käytetty klusterin toimijoiden teemahaastatteluja sekä niiden käsittelyyn sisällönanalyysia. Tavoitteena on ollut selvittää pelialan klusterin toimintaa ja rakennetta suhteessa vakiintuneisiin liiketoiminnan alueellista keskittymistä selittäviin teorioihin ja malleihin. Nuorena ja nopeasti kehittyvänä toimialana pelialaa tunnetaan edelleen melko vähän - lisäksi peliteollisuudessa on monia ominaispiirteitä, joiden takia vakiintuneet mallit eivät välttämättä kuvaa kattavasti alan klusterin toimintaa. Näitä ovat erityisesti Suomen tapauksessa vahva harrastuspohjaisuus ja liiketoiminnan täysi vientivetoisuus. Lisäksi tutkimuksessa arvioidaan asiantuntijahaastattelujen sekä pelialan kotimaisten ja globaalien kehityssuuntien pohjalta tamperelaisen peliklusterin menestyspotentiaalia jatkossa.
Tamperelainen pelialan klusteri noudatteli yllättävän suoraan klusteriteorian, innovaatiojärjestelmien, tuotannollisten alueiden ja innovatiivisten miljöiden teorioiden perusajatuksia. Vaikka monien, erityisesti innovatiivisuuteen ja laajaan verkostoyhteistyöhön liittyvien tekijöiden esiintyminen on klusterin aikaisesta kehitysvaiheesta johtuen vajavaista, voidaan pelialan klusterissa havaita oleellisimmat alueellisen keskittymisen edut ja niiden taustatekijät. Tampereella korostuvat henkilötason yhteydet; klusteria niin konkretian kuin mielikuvienkin tasolla eteenpäin ajava yhteisöllisyys; kollektiivinen ruohonjuuritasolta lähtevä avoin yhteistyö; sekä erityispiirteinä sitoutuneisuus elinympäristöön, mutta toisaalta eristäytyminen alueen muusta toimijakentästä. Oikein kohdennettujen julkisten tukitoimien merkitys klusterin menestykselle pitkällä tähtäimellä on myös merkittävä.
Klusterin tulevaisuuden potentiaali kytkeytyy paitsi suomalaisen pelialan kansainvälisen nosteen säilymiseen, myös alan globaaleihin peliteollisuuden trendeihin sekä tamperelaisten kykyyn hyödyntää näitä oikea-aikaisesti. Menestyvien pelinkehittäjien nousu klusterin yritysjoukosta näyttää nykyisellä kehityksellä lähitulevaisuudessa todennäköiseltä. Tämä taas hyödyttäisi avoimessa yhteisössä monin tavoin myös klusterin muita yrityksiä vahvistaen kehitystä entisestään.
Tamperelainen pelialan klusteri noudatteli yllättävän suoraan klusteriteorian, innovaatiojärjestelmien, tuotannollisten alueiden ja innovatiivisten miljöiden teorioiden perusajatuksia. Vaikka monien, erityisesti innovatiivisuuteen ja laajaan verkostoyhteistyöhön liittyvien tekijöiden esiintyminen on klusterin aikaisesta kehitysvaiheesta johtuen vajavaista, voidaan pelialan klusterissa havaita oleellisimmat alueellisen keskittymisen edut ja niiden taustatekijät. Tampereella korostuvat henkilötason yhteydet; klusteria niin konkretian kuin mielikuvienkin tasolla eteenpäin ajava yhteisöllisyys; kollektiivinen ruohonjuuritasolta lähtevä avoin yhteistyö; sekä erityispiirteinä sitoutuneisuus elinympäristöön, mutta toisaalta eristäytyminen alueen muusta toimijakentästä. Oikein kohdennettujen julkisten tukitoimien merkitys klusterin menestykselle pitkällä tähtäimellä on myös merkittävä.
Klusterin tulevaisuuden potentiaali kytkeytyy paitsi suomalaisen pelialan kansainvälisen nosteen säilymiseen, myös alan globaaleihin peliteollisuuden trendeihin sekä tamperelaisten kykyyn hyödyntää näitä oikea-aikaisesti. Menestyvien pelinkehittäjien nousu klusterin yritysjoukosta näyttää nykyisellä kehityksellä lähitulevaisuudessa todennäköiseltä. Tämä taas hyödyttäisi avoimessa yhteisössä monin tavoin myös klusterin muita yrityksiä vahvistaen kehitystä entisestään.