Eriarvoinen siivoustyö osana elämänkulkua : korkeasti koulutetut afrikkalaiset Suomen työelämässä
Helkkula, Mirkka (2014)
2014
Sosiaaliantropologia - Social Anthropology
Yhteiskunta- ja kulttuuritieteiden yksikkö - School of Social Sciences and Humanities
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2014-05-16
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201406041575
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201406041575
Tiivistelmä
Tämän pro gradu -tutkielman tavoite on tuottaa uutta tietoa afrikkalaisista Suomen työelämässä heidän omien jäsennystensä kautta. Tutkielma tarkastelee niitä merkityksiä, joita korkeasti koulutetut, siivoustyötä tekevät afrikkalaiset miehet antavat työlleen ja asemalleen työmarkkinoilla oman elämänkulkunsa kontekstissa. Etnografisen tutkimuksen aineisto koostuu osallistuvan havainnoinnin avulla tuotetusta kenttäpäiväkirja-aineistosta ja narratiivisista teemahaastatteluista. Toteutin kenttätyön miesten työn arjessa keväällä ja syksyllä 2013.
Tutkielma on ennen kaikkea alhaalta ylöspäin piirtyvä kuvaus siivoustyöhön päätyneiden afrikkalaisten miesten elämästä Suomessa. Tutkimus osallistuu Suomen maahanmuuttajien integraatiota korostavaan julkiseen keskusteluun, sillä se osoittaa, miten työmarkkinoiden rakenteet ja käytännöt eivät aina tue yhteiskuntaan sopeutumista tai ihmisoikeuksien turvaamista. Samalla se kuvaa työelämän muutoksia ja eriarvoistumista. Afrikkalaisten miesten näkökulmasta katsottuna siivoustyö näyttäytyy hyvin erilaiselta kuin aiemmin työväenluokkaisille naisille kuulunut työ.
Kontekstoin työtäni aiemmalla tutkimuksella, joilla on selitetty siirtolaisten asemoitumista työmarkkinoille, kuten myös niillä näkökulmilla, joilla marginaalissa olevia ihmisiä on lähestytty antropologiassa. Tarkastelen miesten asemaa työmarkkinoilla Victor Turnerin (1969) välitilan ja rakenteellisen näkymättömyyden käsitteillä. Tutkimukseni miehet näkevät asemansa siivoustyöntekijöinä perustavanlaatuisesti väliaikaisena, vaikka samalla heidän tilannettaan voi kuvailla vuosien liikkuvuusansassa olemiseksi. He eivät ole saaneet oman alansa töitä tai ylipäätään muita kuin siivoustöitä.
Siivoustyö Suomessa sisältää tutkimukseni perusteella afrikkalaisia eriarvoistavia käytäntöjä, jotka rikkovat esimerkiksi Suomen lainsäädännön yhdenvertaisuuspykälää syrjinnän kiellosta. Työnantajat ja siivouspalveluja tilaavat asiakkaat asemoivat, määrittelevät ja arvioivat miehiä rodullistavien, eli afrikkalaisuuden ja ihonväriin perustuvien, kategorioiden perusteella ja sivuuttavat koulutukseen ja ammattitaitoon liittyvät tekijät. Useimmiten asiakkaiden toiveilla sekä suomen kielen puutteella oikeutetaan afrikkalaisten sulkeminen työn tai työtehtävien ulkopuolelle. Toisaalta miehet näkevät kielitaidon myös työyhteisöön kuulumisen symbolina.
Työn yksinäisyys, hankalat työajat ja kiire eristävät työntekijöitä normaalin arjen vuorovaikutustilanteista. Siivoustyöllä on myös konkreettisia seurauksia miesten arkeen ja hyvinvointiin. Epäsäännöllinen keikkatyö, elämän ja työn epävarmuus, syrjinnän kokemukset ja jatkuva taistelu omasta toimeentulosta ruumiillistuu miesten kehoissa väsymyksenä, sairasteluna, epäterveellisinä elintottumuksina ja jopa masennuksena. Siivoustyön stigmasta ja syrjinnästä huolimatta miehet pyrkivät muuntamaan siivoustyöstä kunniallista miehen ja perheenisän työtä.
Tutkielma on ennen kaikkea alhaalta ylöspäin piirtyvä kuvaus siivoustyöhön päätyneiden afrikkalaisten miesten elämästä Suomessa. Tutkimus osallistuu Suomen maahanmuuttajien integraatiota korostavaan julkiseen keskusteluun, sillä se osoittaa, miten työmarkkinoiden rakenteet ja käytännöt eivät aina tue yhteiskuntaan sopeutumista tai ihmisoikeuksien turvaamista. Samalla se kuvaa työelämän muutoksia ja eriarvoistumista. Afrikkalaisten miesten näkökulmasta katsottuna siivoustyö näyttäytyy hyvin erilaiselta kuin aiemmin työväenluokkaisille naisille kuulunut työ.
Kontekstoin työtäni aiemmalla tutkimuksella, joilla on selitetty siirtolaisten asemoitumista työmarkkinoille, kuten myös niillä näkökulmilla, joilla marginaalissa olevia ihmisiä on lähestytty antropologiassa. Tarkastelen miesten asemaa työmarkkinoilla Victor Turnerin (1969) välitilan ja rakenteellisen näkymättömyyden käsitteillä. Tutkimukseni miehet näkevät asemansa siivoustyöntekijöinä perustavanlaatuisesti väliaikaisena, vaikka samalla heidän tilannettaan voi kuvailla vuosien liikkuvuusansassa olemiseksi. He eivät ole saaneet oman alansa töitä tai ylipäätään muita kuin siivoustöitä.
Siivoustyö Suomessa sisältää tutkimukseni perusteella afrikkalaisia eriarvoistavia käytäntöjä, jotka rikkovat esimerkiksi Suomen lainsäädännön yhdenvertaisuuspykälää syrjinnän kiellosta. Työnantajat ja siivouspalveluja tilaavat asiakkaat asemoivat, määrittelevät ja arvioivat miehiä rodullistavien, eli afrikkalaisuuden ja ihonväriin perustuvien, kategorioiden perusteella ja sivuuttavat koulutukseen ja ammattitaitoon liittyvät tekijät. Useimmiten asiakkaiden toiveilla sekä suomen kielen puutteella oikeutetaan afrikkalaisten sulkeminen työn tai työtehtävien ulkopuolelle. Toisaalta miehet näkevät kielitaidon myös työyhteisöön kuulumisen symbolina.
Työn yksinäisyys, hankalat työajat ja kiire eristävät työntekijöitä normaalin arjen vuorovaikutustilanteista. Siivoustyöllä on myös konkreettisia seurauksia miesten arkeen ja hyvinvointiin. Epäsäännöllinen keikkatyö, elämän ja työn epävarmuus, syrjinnän kokemukset ja jatkuva taistelu omasta toimeentulosta ruumiillistuu miesten kehoissa väsymyksenä, sairasteluna, epäterveellisinä elintottumuksina ja jopa masennuksena. Siivoustyön stigmasta ja syrjinnästä huolimatta miehet pyrkivät muuntamaan siivoustyöstä kunniallista miehen ja perheenisän työtä.