Kyvykkyyksien kehittämisprosessi yrityksen startup-vaiheessa
Mattila, Mikko (2014)
2014
Yrityksen johtaminen - Management and Organization
Johtamiskorkeakoulu - School of Management
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2014-05-28
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201406031570
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201406031570
Tiivistelmä
Tutkimuksen tarkoituksena on kuvata ja ymmärtää organisaatiotason kyvykkyyksien kehittämisprosessia, sen vaiheita sekä kyvykkyyksien kehittämisen eri tasoja. Tutkimus toteutettiin pitkittäisenä kolmen kuukauden seuranta-aikavälin tapaustutkimuksena, jossa case-yrityksenä oli vanhusten hoivapalveluja tuottava startup-vaiheen yritys. Tutkimuksen aineisto kerättiin haastattelemalla yrityksen toimitusjohtajaa juuri ennen yrityksen toiminnan aloittamista sekä vajaa kolmen kuukauden jälkeen yrityksen toiminnan aloittamisesta.
Kyvykkyydet on usein määritelty resurssien hyödyntämiseksi tai käyttämiseksi, mutta tässä tutkimuksessa kyvykkyydet päädyttiin määrittelemään resurssijoukoksi, jota opitaan hyödyntämään oikeanlaisten prosessien ja rutiinien avulla. Tämä mahdollistaa kokonaisvaltaisemman kyvykkyyksien kehittämisprosessia kuvaavan mallin rakentamisen, jossa kyvykkyyksien kehittämiseen liitetään myös resurssiportfolion rakentaminen, resurssien arvioiminen sekä resurssien yhdistäminen. Malli osoitettiin empiirisessä osiossa testaamisen jälkeen toimivaksi sekä jatkotutkimuksen arvoiseksi toisenlaisissa konteksteissa. Tutkimuksessa luodun kyvykkyyksien kehittämisen tasoja kuvaavan mallin perusteella kyvykkyyksien kehittämisessä korostuu yksilötason ja erityisesti kognition merkitys, kun kyvykkyyksien kehittämisprosessin tasoja havainnollistettiin sijoittamalla sen eri vaiheet kognitiivisille ja toiminnallisille tasoille.
Tutkimuksessa esitellään myös hoivakyvykkyys, joka lienee uusi käsite kyvykkyyksiä käsittelevässä tutkimuksessa. Tutkimuksen kohteena olevan yrityksen hoivakyvykkyyden eräs tavoitteista oli joustavuus, jota tavoiteltiin antamalla hoitajille enemmän vapauksia suunnitella päivärutiineja ja yhdistellä niitä keskenään kuin vanhusten hoidon piirissä on perinteisesti totuttu. Tämän johdosta korostui rekrytoinnin, hoitajien osaamisen kehittämisen sekä yhteisten tavoitteiden merkitys, eli inhimillisten resursseiden rooli osana kyvykkyyksiä ja niiden kehittäjinä. Tutkimuksen yhtenä kontribuutiona voidaankin pitää resurssien ja kyvykkyyksien välisen suhteen selventämistä ja siten kyvykkyyksiin usein liitetyn abstraktiuden hälventämistä.
Kyvykkyydet on usein määritelty resurssien hyödyntämiseksi tai käyttämiseksi, mutta tässä tutkimuksessa kyvykkyydet päädyttiin määrittelemään resurssijoukoksi, jota opitaan hyödyntämään oikeanlaisten prosessien ja rutiinien avulla. Tämä mahdollistaa kokonaisvaltaisemman kyvykkyyksien kehittämisprosessia kuvaavan mallin rakentamisen, jossa kyvykkyyksien kehittämiseen liitetään myös resurssiportfolion rakentaminen, resurssien arvioiminen sekä resurssien yhdistäminen. Malli osoitettiin empiirisessä osiossa testaamisen jälkeen toimivaksi sekä jatkotutkimuksen arvoiseksi toisenlaisissa konteksteissa. Tutkimuksessa luodun kyvykkyyksien kehittämisen tasoja kuvaavan mallin perusteella kyvykkyyksien kehittämisessä korostuu yksilötason ja erityisesti kognition merkitys, kun kyvykkyyksien kehittämisprosessin tasoja havainnollistettiin sijoittamalla sen eri vaiheet kognitiivisille ja toiminnallisille tasoille.
Tutkimuksessa esitellään myös hoivakyvykkyys, joka lienee uusi käsite kyvykkyyksiä käsittelevässä tutkimuksessa. Tutkimuksen kohteena olevan yrityksen hoivakyvykkyyden eräs tavoitteista oli joustavuus, jota tavoiteltiin antamalla hoitajille enemmän vapauksia suunnitella päivärutiineja ja yhdistellä niitä keskenään kuin vanhusten hoidon piirissä on perinteisesti totuttu. Tämän johdosta korostui rekrytoinnin, hoitajien osaamisen kehittämisen sekä yhteisten tavoitteiden merkitys, eli inhimillisten resursseiden rooli osana kyvykkyyksiä ja niiden kehittäjinä. Tutkimuksen yhtenä kontribuutiona voidaankin pitää resurssien ja kyvykkyyksien välisen suhteen selventämistä ja siten kyvykkyyksiin usein liitetyn abstraktiuden hälventämistä.