Monimuotoinen lienee. Lienee-muodon käyttö ja merkitykset nykysuomessa
Hodges, Hanna-Riikka (2014)
2014
Suomen kieli - Finnish Language
Kieli-, käännös- ja kirjallisuustieteiden yksikkö - School of Language, Translation and Literary Studies
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2014-05-27
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201405281510
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201405281510
Tiivistelmä
Suomen yleiskielessä sana lienee tunnetaan olla-verbin potentiaalimuotona. Kielenkäytössä lienee-muoto elää kuitenkin omaa elämäänsä ja on saanut myös olla-verbin paradigmasta irrallisia käyttötapoja. Muotoa käytetään niin modaalisena partikkelina kuin itsenäisenä verbinäkin. Lienee-muodon erityispiirteet tekevät siitä kiinnostavan tutkimuskohteen.
Tässä tutkimuksessa kartoitetaan lienee-muodon nykysuomessa saamia käyttötapoja ja merkityksiä sanomalehtiaineiston ja verkkokeskusteluaineiston avulla. Tutkimuksessa selvitetään, millaisissa rakenteissa lienee-muoto esiintyy ja millaisia tehtäviä ja merkityksiä se kielenkäytössä saa sekä tarkastellaan, millaisia eroja muodon käytössä ilmenee sanomalehtiaineiston ja verkkokeskusteluaineiston välillä. Sanomalehtiaineistona toimii HS2000-korpus, joka sisältää Helsingin Sanomien vuosikerrat 2000 ja 2001. Verkkokeskusteluaineisto taas koostuu Suomi24-sivuston keskustelupalstalta kerätystä aineistosta. Molemmat aineistot sisältävät yli 2000 lienee-muotoa kontekstissaan. Pääasiassa yleiskielisen sanomalehtiaineiston ja epämuodollisen kielenkäytön sallivan verkkokeskusteluaineiston käyttäminen auttaa muodostamaan monipuolisen kuvan lienee-muodon käytöstä ja mahdollistaa myös epätavallisempien käyttötapojen havaitsemisen.
Tutkimuksessa kiinnitetään erityistä huomiota lienee tekevän/tehneen -muotoiseen rakenteeseen. Rakenteen oletetaan olevan suhteellisen uusi ilmiö suomen kielessä, mikä viittaisi lienee-muodon käyttöalan laajenemiseen. Rakenteen esiintymiä on joitakin sekä sanomalehtiaineistossa että verkkokeskusteluaineistossa, mutta tarkemman kuvan saamiseksi sitä tarkastellaan erillisen, noin 550 esiintymää sisältävän internetistä poimitun aineiston avulla. Rakenteen käyttöä vertaillaan lienee-muodon ja yleensä potentiaalin käyttöön. Lisäksi pohditaan rakenteen mahdollista syntytaustaa.
Analyysissa käy odotuksenmukaisesti ilmi, että verkkokeskusteluissa lienee-muodon käyttö on huomattavasti monipuolisempaa ja merkitysten kirjo laajempi kuin sanomalehtikielessä. Lienee tekevän/tehneen -rakenteen käyttö taas näyttäisi olevan lähellä yleiskielen potentiaalikäyttöä. Lienee-muodon moninaisuus korostuu erityisesti kysymyslauseissa, joissa se muodostaa usein kiteytyneen kokonaisuuden kysymyssanan kanssa. Tutkimus antaa viitteitä siitä, että lienee-muoto on keskellä kielenmuutosprosessia.
Tässä tutkimuksessa kartoitetaan lienee-muodon nykysuomessa saamia käyttötapoja ja merkityksiä sanomalehtiaineiston ja verkkokeskusteluaineiston avulla. Tutkimuksessa selvitetään, millaisissa rakenteissa lienee-muoto esiintyy ja millaisia tehtäviä ja merkityksiä se kielenkäytössä saa sekä tarkastellaan, millaisia eroja muodon käytössä ilmenee sanomalehtiaineiston ja verkkokeskusteluaineiston välillä. Sanomalehtiaineistona toimii HS2000-korpus, joka sisältää Helsingin Sanomien vuosikerrat 2000 ja 2001. Verkkokeskusteluaineisto taas koostuu Suomi24-sivuston keskustelupalstalta kerätystä aineistosta. Molemmat aineistot sisältävät yli 2000 lienee-muotoa kontekstissaan. Pääasiassa yleiskielisen sanomalehtiaineiston ja epämuodollisen kielenkäytön sallivan verkkokeskusteluaineiston käyttäminen auttaa muodostamaan monipuolisen kuvan lienee-muodon käytöstä ja mahdollistaa myös epätavallisempien käyttötapojen havaitsemisen.
Tutkimuksessa kiinnitetään erityistä huomiota lienee tekevän/tehneen -muotoiseen rakenteeseen. Rakenteen oletetaan olevan suhteellisen uusi ilmiö suomen kielessä, mikä viittaisi lienee-muodon käyttöalan laajenemiseen. Rakenteen esiintymiä on joitakin sekä sanomalehtiaineistossa että verkkokeskusteluaineistossa, mutta tarkemman kuvan saamiseksi sitä tarkastellaan erillisen, noin 550 esiintymää sisältävän internetistä poimitun aineiston avulla. Rakenteen käyttöä vertaillaan lienee-muodon ja yleensä potentiaalin käyttöön. Lisäksi pohditaan rakenteen mahdollista syntytaustaa.
Analyysissa käy odotuksenmukaisesti ilmi, että verkkokeskusteluissa lienee-muodon käyttö on huomattavasti monipuolisempaa ja merkitysten kirjo laajempi kuin sanomalehtikielessä. Lienee tekevän/tehneen -rakenteen käyttö taas näyttäisi olevan lähellä yleiskielen potentiaalikäyttöä. Lienee-muodon moninaisuus korostuu erityisesti kysymyslauseissa, joissa se muodostaa usein kiteytyneen kokonaisuuden kysymyssanan kanssa. Tutkimus antaa viitteitä siitä, että lienee-muoto on keskellä kielenmuutosprosessia.