Vanhusneuvosto - keskusteleva neuvonantaja. Toiminnan haasteet ja kehittäminen
Kankaanranta, Kari (2014)
Kankaanranta, Kari
2014
Sosiaalitieteiden maisteriopinnot, Pori - Master's Programme in Social Sciences, Pori
Yhteiskunta- ja kulttuuritieteiden yksikkö - School of Social Sciences and Humanities
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2014-05-15
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201405261491
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201405261491
Tiivistelmä
Tavallisten kuntalaisten osallistaminen heitä itseään koskevaan päätöksentekoon on saanut viime vuosina merkittävän painoarvon julkisen toiminnan ja demokraattisen järjestelmän kehittämisessä. Ikäihmisten osalta tähän teemaan on alettu kiinnittämään viimeistään huomiota, kun laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista tuli voimaan heinäkuussa 2013. Lain myötä myös vanhusneuvostot tulivat kuntiin lakisääteisiksi. Tutkielmassa tarkastellaan vanhusneuvoston kehittämiskohteita ja mahdollisia vaikuttavan toiminnan esteitä. Li-säksi tutkielmassa syvennytään erityisalueena vanhusneuvoston deliberatiivisen toiminnan mahdol-lisuuksiin ja pohditaan, voisiko tämä olla koko toiminnan voimavara. Tutkielma on tehty tapaustut-kimuksena tutkimalla Säkylän kunnan vanhusneuvostoa.
Tutkimuksen aineistona ovat 12 haastattelua, jotka tehtiin Säkylän kunnan entisille ja nykyisille vanhusneuvoston jäsenille. Haastatteluaineisto on analysoitu sisällönanalyysin ja tarkemmin tee-moittelun avulla.
Tutkimustulosten mukaan vanhusneuvoston vaikuttavan toiminnan esteiksi muodostuivat taloudel-listen voimavarojen puute, kunnan perinteisen hallinto-organisaation suhtautuminen vanhusneuvos-toon sekä eläkeläisjärjestöjen puoluepoliittinen tausta. Erityisiksi kehittämiskohteiksi nousivat ak-tiivisten ikäihmisten roolin hyödyntäminen vanhusneuvostossa ja vanhusneuvoston oikean position selkeyttäminen kunnan hallinto-organisaatiossa sekä imagon parantaminen kuntalaisten ja ikäihmis-ten keskuudessa.
Vanhusneuvoston kehittämiskohteiden ja vaikuttavan toiminnan esteiden pohjalta muodostui van-husneuvoston uudenlainen toimintamalli, jonka ydintoiminta perustuu deliberatiiviseen demokrati-aan. Siinä korostuu ikäihmisten välinen vuorovaikutus, jota haastateltavat korostivat vanhusneuvos-tossa tapahtuvan. Toimintamalli auttaa pohtimaan vanhusneuvoston kehittämistä ja kuntalaisten osallistamista yleisesti entistä vaikuttavammaksi.
Tutkimuksen aineistona ovat 12 haastattelua, jotka tehtiin Säkylän kunnan entisille ja nykyisille vanhusneuvoston jäsenille. Haastatteluaineisto on analysoitu sisällönanalyysin ja tarkemmin tee-moittelun avulla.
Tutkimustulosten mukaan vanhusneuvoston vaikuttavan toiminnan esteiksi muodostuivat taloudel-listen voimavarojen puute, kunnan perinteisen hallinto-organisaation suhtautuminen vanhusneuvos-toon sekä eläkeläisjärjestöjen puoluepoliittinen tausta. Erityisiksi kehittämiskohteiksi nousivat ak-tiivisten ikäihmisten roolin hyödyntäminen vanhusneuvostossa ja vanhusneuvoston oikean position selkeyttäminen kunnan hallinto-organisaatiossa sekä imagon parantaminen kuntalaisten ja ikäihmis-ten keskuudessa.
Vanhusneuvoston kehittämiskohteiden ja vaikuttavan toiminnan esteiden pohjalta muodostui van-husneuvoston uudenlainen toimintamalli, jonka ydintoiminta perustuu deliberatiiviseen demokrati-aan. Siinä korostuu ikäihmisten välinen vuorovaikutus, jota haastateltavat korostivat vanhusneuvos-tossa tapahtuvan. Toimintamalli auttaa pohtimaan vanhusneuvoston kehittämistä ja kuntalaisten osallistamista yleisesti entistä vaikuttavammaksi.