Työhön sidottu sukupuoli. Miesten ja naisten representaatiot ammattilehdissä työelämän segregaation kuvaajina.

Abstract

Tutkimus selvittää miten miehiä ja naisia representoidaan suomalaisten ammattilehtien kuvissa. Representaatioiden sukupuolittuneisuuden kautta tämä tutkimus pyrkii avaamaan Suomessa nykyaikana vallitsevaa työelämän segregaatiota, eli eriytymistä miesten ja naisten välillä. Tutkimuksessa sukupuolten eriytymistä tarkastellaan neljän eri ammattilehden, Yhteenvedon, Toimin, Motiivin ja Kuntalehden kuvien kautta. Jokaisesta lehdestä tutkitaan kolmea eri numeroa vuodelta 2012.

Tutkimus pohjaa vahvasti viestinnän ja journalismin sekä sukupuolentutkimuksen teorioihin. Tutkimuksessa sovelletaan maskuliinisuuden ja feminiinisyyden keskinäisriippuvuuden huomioivia feministisiä ajattelumalleja. Se pyrkii selvittämään tasapuolisesti miesten ja naisten rooleja representaatioissa ja työelämässä. Representaatioita lähestytään tutkimuksessa konstruktivistisesta näkökulmasta.

Tutkimusmetodina käytetään sisällönanalyysiä, joka toimii laajempana viitekehyksenä kattaen sekä määrällisen sisällön erittelyn että tarkemman yksittäisten representaatioiden laadullisen semioottisen analyysin. Määrällinen analyysi pureutuu naisten ja miesten yleiseen lukumääräiseen jakautumiseen ammattilehtien kuvissa kun taas semioottinen analyysi selvittää, millaisia merkityksiä miesten ja naisten ympärille yksittäisissä kuvissa rakentuu.

Tutkimus osoittaa, että segregaatio on yhä osa suomalaista työelämää ja se näkyy myös työelämää kuvaavissa representaatioissa. Ammattilehtien visuaalisissa järjestyksissä kuvataan eri tavoin naisia ja miehiä. Miehet saavat usein lehdissä naisia enemmän näkyvyyttä ja maskuliiniset piirteet vaikuttavat olevan olennaisia työelämässä, vaikka eri lehtien välillä on painotuseroja. Tutkimus vahvistaa lisäksi sen, että työelämän eriytyminen koskettaa eri tavoin eri sukupuolia.

Tutkimustulosten pohjalta voidaan sanoa, että naisten ja miesten asemat työelämässä ovat erilaiset ja myös eriarvoiset, ja ammattilehtien visuaalinen viestintä usein tukee kyseistä eriytyneisyyttä. Sukupuoliin liitetään yhä perinteisiä ja normittuneita mielikuvia, jotka hidastavat esimerkiksi miesten ja naisten ammattikuntien sekoittumista keskenään. Tutkimuksen perusteella vaikuttaa siltä, että ammattilehtien kuvasto osallistuu usein normittuneiden mielikuvien rakentamiseen ja siten osaltaan estää työelämää tasapuolistumasta miehille ja naisille.