Se on ihan semmosta jatkuvaa työskentelyä sen eteen, että saatais aina se paras sille lapselle. Luokanopettajien käsityksiä oppilasarvioinnista
Nieminen, Kati (2014)
Nieminen, Kati
2014
Kasvatustiede, luokanopettajan koulutus - Class Teacher Education
Kasvatustieteiden yksikkö - School of Education
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2014-05-07
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201405261474
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201405261474
Tiivistelmä
Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, millaisia käsityksiä opettajilla oli oppimisen ja erityisesti matematiikan oppimisen arvioinnista perusopetuksen alaluokilla. Tutkimuksella pyrittiin lisäämään ymmärrystä arvioinnin monitahoisesta luonteesta ja tuomaan esille sen opetukselle ja oppimisella tarjoamia haasteita ja mahdollisuuksia luokanopettajan näkökulmasta.
Tutkimus on laadullinen tutkimus, ja tutkimusotteena on käytetty fenomenografiaa, joka tutkimusmenetelmänä keskittyy nimenomaan ihmisten käsitysten tutkimiseen. Aineistonkeruumenetelmänä käytettiin puolistrukturoitua teemahaastattelua. Aineisto kerättiin ja litteroitiin kirjalliseen muotoon joulukuussa 2013. Haastatteluihin osallistui kuusi opettajaa kolmesta eri koulusta.
Haastatteluista nousi selkeästi esille, että arviointi on kiinteä osa oppimista, jonka avulla pyritään tekemään oppimisesta helpompaa. Arvioinnin subjektiivinen luonne tuli tutkimuksessa voimakkaasti esiin. Arviointia pidettiin merkityksellisenä toimintana, jolla tuetaan oppilaan kehitystä ja itsetuntemusta. Opettajat reflektoivat aktiivisesti omaa toimintaansa ja pyrkivät olemaan mahdollisimman oikeudenmukaisia omissa ratkaisuissaan ja arvioinneissaan. Erittäin tärkeänä opettajat pitivät sitä, että lapsen yksilöllisyys huomioidaan, jotta jokaisella oppilaalla olisi mahdollisuus näyttää omaa osaamistaan. Arvioinnin avulla opettajat pyrkivät tukemaan oppilaiden oppimista ja samalla kehittämään heidän valmiuksiaan kantaa vastuuta omasta oppimisestaan. Arviointi nähtiin vuorovaikutuksellisena toimintana, jossa oppilaalla on aktiivinen rooli.
Konstruktivistisen oppimiskäsityksen pohjalta tapahtuva muutos arviointikulttuurissa heijastui haastatteluista. Uudet ja monipuolisemmat arviointimuodot ovat rantautuneet koulun arkeen, perinteisten kokeiden ja testien rinnalle on noussut uusia pehmeitä arviointimenetelmiä. Haastatteluissa selvisi, että opettajat käyttivät opetuksessaan hyvin vaihtelevia ja monipuolisia arviointimenetelmiä, joissa korostuu oppilaan oma aktiivinen rooli oppimisprosessissa ja arvioinnissa.
Tutkimus on laadullinen tutkimus, ja tutkimusotteena on käytetty fenomenografiaa, joka tutkimusmenetelmänä keskittyy nimenomaan ihmisten käsitysten tutkimiseen. Aineistonkeruumenetelmänä käytettiin puolistrukturoitua teemahaastattelua. Aineisto kerättiin ja litteroitiin kirjalliseen muotoon joulukuussa 2013. Haastatteluihin osallistui kuusi opettajaa kolmesta eri koulusta.
Haastatteluista nousi selkeästi esille, että arviointi on kiinteä osa oppimista, jonka avulla pyritään tekemään oppimisesta helpompaa. Arvioinnin subjektiivinen luonne tuli tutkimuksessa voimakkaasti esiin. Arviointia pidettiin merkityksellisenä toimintana, jolla tuetaan oppilaan kehitystä ja itsetuntemusta. Opettajat reflektoivat aktiivisesti omaa toimintaansa ja pyrkivät olemaan mahdollisimman oikeudenmukaisia omissa ratkaisuissaan ja arvioinneissaan. Erittäin tärkeänä opettajat pitivät sitä, että lapsen yksilöllisyys huomioidaan, jotta jokaisella oppilaalla olisi mahdollisuus näyttää omaa osaamistaan. Arvioinnin avulla opettajat pyrkivät tukemaan oppilaiden oppimista ja samalla kehittämään heidän valmiuksiaan kantaa vastuuta omasta oppimisestaan. Arviointi nähtiin vuorovaikutuksellisena toimintana, jossa oppilaalla on aktiivinen rooli.
Konstruktivistisen oppimiskäsityksen pohjalta tapahtuva muutos arviointikulttuurissa heijastui haastatteluista. Uudet ja monipuolisemmat arviointimuodot ovat rantautuneet koulun arkeen, perinteisten kokeiden ja testien rinnalle on noussut uusia pehmeitä arviointimenetelmiä. Haastatteluissa selvisi, että opettajat käyttivät opetuksessaan hyvin vaihtelevia ja monipuolisia arviointimenetelmiä, joissa korostuu oppilaan oma aktiivinen rooli oppimisprosessissa ja arvioinnissa.