Vieraannuttaminen tehokeinona ruututeksteissä. Tarkastelussa koodinvaihto elokuvassa Code 46.
Koskelainen, Maria (2014)
Koskelainen, Maria
2014
Käännöstiede (saksa) - Translation Studies (German)
Kieli-, käännös- ja kirjallisuustieteiden yksikkö - School of Language, Translation and Literary Studies
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2014-05-20
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201405231468
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201405231468
Tiivistelmä
Tässä tutkielmassa tarkastellaan rajatussa tilassa esiintyvää koodinvaihtoa eli vieraskielisten sanojen ja ilmausten käyttämistä osana yksikielistä puhetta tai tekstiä. Tutkimusaineistona ovat elokuvan Code 46 englanninkielinen alkuperäisversio sekä suomen- ja saksankieliset dvd-tekstitykset. Ruututekstit ovat haasteellinen tekstimuoto sekä tarkkaan rajatun tilan eli käytettävissä olevan merkkimäärän että ruudussa pysymisen ajan suhteen. Ruututeksti ei myöskään ole itsenäinen teksti, vaan aina symbioosissa lähtötekstin kuvan ja ääniraidan kans-sa. Yleensä ruututeksteissä pyritään mahdollisimman sujuvaan, yleiskieliseen ja huomaamat-tomaan lopputulokseen, mutta elokuvan Code 46 dialogissa olevien vieraskielisten ilmaisujen ottaminen mukaan myös ruututeksteihin luo vieraannuttavan efektin ja tekee ruututekstit nä-kyvämmiksi. Yleiskielisestä tyylistä poikkeavien ilmaisujen käyttäminen on perusteltua, mikäli ne sopivat ohjelman tai elokuvan tyyliin ja niitä käytetään lähtötekstissä. Elokuvassa Code 46 käytetään epäsäännöllisen säännöllisesti vieraskielisiä ilmaisuja. Käytetyistä kielistä yleisimmät ovat espanja, ranska ja italia.
Tutkimusmetodi oli vertaileva teksti- ja käännösanalyysi. Kokosin dvd-tekstityksen rinnak-kain samaan taulukkoon lähtötekstistä litteroimani ääniraidan kanssa niin, että jokaisella rep-liikillä on oma solunsa, jotta pystyin vertailemaan sisällön lisäksi myös repliikkijakoa ja rep-liikkien määrää. Laskin myös lähtötekstissä ja molemmissa tekstityksissä esiintyneet koodin-vaihdot ja vertasin niitä keskenään. Määrällisen analyysin jälkeen käsittelin erikseen teksti-tyksissä säilytettyä koodinvaihtoa, poistettua koodinvaihtoa sekä yksittäistä lisäystä.
Tutkimuksessa selvisi, että saksankielisessä tekstityksessä oli säilytetty selvästi enemmän koodinvaihtoa (91,7 %) kuin suomenkielisessä (60,3 %). Saksankielisestä tekstityksestä ei ole karsittu juuri lainkaan toistoa, kuten yleensä tekstityksissä tehdään. Siinä on enemmän rep-liikkejä ja siinä pyritään jopa mukailemaan lähtötekstin puheen rytmiä sekä lauserakenteita. Suomenkielisestä tekstityksestä on karsittu toistoa, jota ei ole tapana tuoda esille ruututeks-teissä. Poistetuista koodinvaihdoista noin puolet on käännetty suomeksi, puolet poistettu ko-konaan. Molemmissa tekstityksissä poistot kohdistuvat sekä koodinvaihtojen toistojen karsi-miseen että monikielisten ilmaisujen poistamiseen. Tutkimuksen tulos on osin odotettu, osin yllättävä. Olin varautunut siihen, että koodinvaihtoja olisi poistettu, koska ruututekstit ovat tekstilajina tiivistävä ja kuva kertoo paljon, mutta tekstitysten välinen ero on odottamattoman suuri. Epäilen syyksi saksan- ja suomenkielisen kulttuurin vallitsevia audiovisuaalisen kään-tämisen metodeja.
Avainsanat: audiovisuaalinen kääntäminen, DVD-tekstitys, koodinvaihto, vieraannuttava kie-liaines.
Tutkimusmetodi oli vertaileva teksti- ja käännösanalyysi. Kokosin dvd-tekstityksen rinnak-kain samaan taulukkoon lähtötekstistä litteroimani ääniraidan kanssa niin, että jokaisella rep-liikillä on oma solunsa, jotta pystyin vertailemaan sisällön lisäksi myös repliikkijakoa ja rep-liikkien määrää. Laskin myös lähtötekstissä ja molemmissa tekstityksissä esiintyneet koodin-vaihdot ja vertasin niitä keskenään. Määrällisen analyysin jälkeen käsittelin erikseen teksti-tyksissä säilytettyä koodinvaihtoa, poistettua koodinvaihtoa sekä yksittäistä lisäystä.
Tutkimuksessa selvisi, että saksankielisessä tekstityksessä oli säilytetty selvästi enemmän koodinvaihtoa (91,7 %) kuin suomenkielisessä (60,3 %). Saksankielisestä tekstityksestä ei ole karsittu juuri lainkaan toistoa, kuten yleensä tekstityksissä tehdään. Siinä on enemmän rep-liikkejä ja siinä pyritään jopa mukailemaan lähtötekstin puheen rytmiä sekä lauserakenteita. Suomenkielisestä tekstityksestä on karsittu toistoa, jota ei ole tapana tuoda esille ruututeks-teissä. Poistetuista koodinvaihdoista noin puolet on käännetty suomeksi, puolet poistettu ko-konaan. Molemmissa tekstityksissä poistot kohdistuvat sekä koodinvaihtojen toistojen karsi-miseen että monikielisten ilmaisujen poistamiseen. Tutkimuksen tulos on osin odotettu, osin yllättävä. Olin varautunut siihen, että koodinvaihtoja olisi poistettu, koska ruututekstit ovat tekstilajina tiivistävä ja kuva kertoo paljon, mutta tekstitysten välinen ero on odottamattoman suuri. Epäilen syyksi saksan- ja suomenkielisen kulttuurin vallitsevia audiovisuaalisen kään-tämisen metodeja.
Avainsanat: audiovisuaalinen kääntäminen, DVD-tekstitys, koodinvaihto, vieraannuttava kie-liaines.