Ihmissyöntiä ja imitaatiota. Pastissi lukustrategiana Markku Toivosen satiirissa "Kalmot hyötykäyttöön".

Abstract

Tutkielmassa käsitellään sitä, millä ehdoilla teksti voidaan tulkita pastissiksi. Kohdetekstinä toimii Markku Toivosen satiiri Kalmot hyötykäyttöön (2011). Pastissi käsitetään yleensä imitaatiokeinoksi, jonka tekijä ilmaisee avoimesti siten, että lukija tietää lukevansa pastissitekstiä. Tutkielmassa kysytään, onko tällainen avoimuus ainoa tekijä, jonka luvalla teksti voidaan tulkita pastissiksi. Tutkimuskysymyksen kohteeksi nousee lukijan rooli pastissin määrittelyssä ja se, voidaanko pastissia käyttää lukustrategiana, mikäli tälle löytyy tarpeeksi perusteita. Mainitun kohdetekstin kohdalla perusteiksi voidaan lukea tekstienvälisiä yhteyksiä korostavat paratekstit kuten kirjallisuuskritiikit sekä tekstianalyysin avulla löytyvä tyyli-imitaation taso. Tutkielman hypoteesina on, että Kalmot hyötykäyttöön sisältää osapastissin, joka hyödyntää lähdeteksteinään Veikko Huovisen satiiria Pystyyn marinoitu nainen sekä Jonathan Swiftin satiiria Vaatimaton ehdotus .