Näkökulmia esiopetuksen vaikuttavuuden tutkimiseen - vaikuttavuustutkimus vuoden 2000 esiopetuksen opetussuunnitelman perusteiden pohjalta

Abstract

Tutkimuksen tavoitteena oli kuvata vaikuttavuutta monimuotoisena ilmiönä. Tarkastelukohteena oli julkisen palvelun, esiopetuksen vaikuttavuus eri asiakasryhmien näkökulmasta. Asiakkaiksi määriteltiin esiopetusta saavat lapset, heidän vanhempansa sekä yhteiskunta. Vaikuttavuutta indikoitiin lapsen näkökulmasta lapsen viihtymisellä esiopetuksessa ja vanhempien näkökulmasta heidän tyytyväisyydellään esiopetukseen. Yhteiskunnan näkökulmasta vaikuttavuutta indikoitiin lapsen oppimisvalmiuksilla sekä niiden kehittymisellä esiopetuksen aikana. Esiopetus määriteltiin vaikuttavaksi silloin, kun kaikkien asiakasryhmien näkökulmasta esiopetus oli onnistunut tehtävässään.

Tutkimuksen viitekehystä jäsensin koulutuksen ja opetuksen tuloksellisuuden malleihin pohjautuen. Vaikuttavuus tuloksellisuuden ulottuvuutena kuvaa palvelun tuottamaa hyötyä asiakkaalle. Vaikuttavuus syntyy siitä, että palvelujen vaikutukset ovat asiakkaiden tarpeiden ja asetettujen tavoitteiden suuntaisia. Tutkimus toteutettiin koko maan kattavalla, satunnaisotantaan perustuvalla SURVEY-kyselyllä. Kyselylomakkeet osoitettiin esiopetuksen opettajille ja esiopetuksessa olevien lasten vanhemmille. Tiedot vanhempien tyytyväisyydestä ja lasten viihtymisestä kerättiin lasten vanhemmilta. Tiedot lasten oppimisvalmiuksista sekä niiden edistymisestä kerättiin lasten esiopetuksen opettajilta. Yhdistämällä sekä opettajien että vanhempien vastaukset pystyttiin vertaamaan eri asiakasnäkökulmia toisiinsa.

Tutkimusaineiston ryvästyneisyyden vuoksi analyysimenetelmänä käytettiin HLM-monitasoanalyysia. Sen lisäksi aineisto analysoitiin yksitasoisilla menetelmillä, koska tutkimuksessa haluttiin tuoda esille yksitasoisen menetelmän ja monitasomenetelmän tuottamat erilaiset tulokset, kuten esimerkiksi se, miten paljon ja minkälaisia eroja yksitasoinen analyysi tuottaa ryvästyneestä aineistosta. Eri analyysimenetelmillä saadut tulokset erosivat toisistaan. Yksitasoinen yksilökohtaiseen aineistoon perustuva analyysi antoi herkemmin tilastollisesti merkitseviä eroja eri taustamuuttujien suhteen kuin ryhmäkohtaiseen aineistoon perustuva yksitasoinen analyysi. Myös yksitasoinen ryhmäkohtaiseen aineistoon perustuva analyysi tuotti herkemmin tilastollisesti merkitseviä eroja kuin monitasoanalyysi. Erot menetelmien välillä näyttäisivät kertovan siitä, että yksitasoiset menetelmät eivät ottaisi huomioon esiopetusryhmien erilaisuutta. Tällä tarkoitan sitä, että esiopetusryhmät olivat keskenään erilaisempia kuin lapset satunnaisesti valittuina.

Tutkimuksen tulosten mukaan lasten oppimisvalmiudet olivat keskimäärin hyvät kaikilla tutkituilla oppimisen alueilla. Esiopetusvuoden lopulla tytöillä arvioitiin olevan poikia paremmat oppimisvalmiudet. Tyttöjen ja poikien oppimisvalmiudet olivat kuitenkin kehittyneet yhtä paljon esiopetusvuoden aikana. Erityistä tukea tarvitsevat lapset sekä eri kieli- ja kulttuuriryhmiin kuuluvat lapset saivat heikommat tulokset, mutta heidän arvioitiin kuitenkin kehittyneen yhtä paljon kuin muidenkin lasten. Oppimisympäristöä kuvaavista muuttujista ainoastaan opettajan opetuksessaan käyttämä leikki osoittautui olevan yhteydessä lasten oppimisvalmiuksien kehittymiseen.

Lasten vanhemmat olivat keskimäärin tyytyväisiä esiopetukseen. Heidän tyytyväisyytensä oli yhteydessä myös heidän lapsensa oppimisvalmiuksiin. Vanhemmat olivat sitä tyytyväisempiä mitä paremmat olivat heidän lapsensa oppimisvalmiudet. Lapset viihtyivät keskimäärin hyvin. Erityistä tukea tarvitsevien lasten vanhemmat olivat tyytymättömämpiä kuin toisten lasten vanhemmat. Erityistä tukea tarvitsevat lapsetkaan eivät viihtyneet esiopetuksessa niin hyvin kuin toiset. Vanhemmat olivat tyytyväisempiä kaupungissa annettavaan esiopetukseen. Kaupungissa annettava esiopetus tapahtuu usein päiväkodissa, jonka vanhemmat kokivat myös tiloiltaan turvallisemmaksi ja toimivammaksi. Myös lapset viihtyivät kaupungissa järjestetyssä esiopetuksessa paremmin. Tulosten mukaan esiopetus on keskimäärin vaikuttavaa eri asiakasnäkökulmista katsottuna. Siitä huolimatta esiopetuksella on yhä haasteensa ottaa erityistä tukea tarvitsevat sekä eri kieli- ja kulttuuriryhmiin kuuluvat lapset huomioon.

The purpose of the research was to describe the effectiveness as a multiform phenomenon. The object of the research was the effectiveness of the public service, pre-schooling from the views of different client groups. Children receiving pre-schooling, their parents and the society were determined as clients. The effectiveness was indicated from the child´s view by her/his happiness in pre-schooling and from the parental view by their satisfaction with pre-schooling. The effectiveness from the society´s view was indicated by children´s readiness for learning and its development during pre-schooling. Pre-schooling was determined as effective whenever it had been successful in its task from the views of all client groups. I have outlined the frame of reference of the research based on the models of performance in education and teaching. The effectiveness as an aspect of performance describes the benefit that the service brings to the client. The effectiveness results from the effects of services meeting the needs of the clients and being aligned with the goals set. The research was carried through by a survey-inquiry based on randomsampling throughout the whole country. The questionnaires were addressed to pre-school teachers and the parents whose children participating in pre-schooling. The information on the parental satisfaction and the children´s happiness was collected from the parents. The information on the children´s readiness to learn and its progress was collected from the children´s pre-school teachers. By combining the answers from both teachers and parents the different views of the clients could be compared with each other. As the research material was clustered, the HLM multilevel analysis was used as an analyzing method. In addition, the material was also analyzed with one level methods, because this way the research would show the different results gained from the one level method and the multilevel method, for example how many and what kind of differences the one level analysis brings from the clustered material. The results received from different methods of analysis differed from one another. The one level analysis based on the individual material gave more easily statistically significance differences as for the background variables than the one level method of analysis based on the group material. Also the one level analysis based on the group material produced more easily statistically significance differences than the multilevel analysis. The differences between the methods seem to tell that one level methods wouldn´t consider the differences between the pre-school groups. With this I mean that the pre-school groups were more different from each other than the children randomly chosen.

According to the results brought by the research, children´s readiness to learn was generally good in all areas of learning researched. At the end of the pre-school year, the girls were assessed to have better readiness for learning than the boys. However, both girls´ and boys´ readiness to learn had developed as much during the pre-school year. The children who needed special support as well as the children belonging to different language and culture groups received weaker results, but they were assessed of having developed as much as the other children. Out of the variables describing the learning environment, only the playing used by the teacher in teaching indicated association with the development of children´s readiness to learn. Children´s parents were generally satisfied with the pre-school teaching. Their satisfaction showed association with their children´s readiness for learning. Parents were the more satisfied the better their children´s readiness to learn was. Also the children felt rather happy. The parents of the children needing special support were less satisfied than the parents of other children. The children who needed special support didn´t like the pre-schooling as much as the others. Parents were more satisfied with the pre-school teaching given in cities. Pre-schooling in cities usually takes place in kindergarten/day care center, which many parents considered safer and more suitable as for the facilities. Also children liked the pre-schooling organized in cities better. According to the results, the pre-schooling is effective from different client views in general. However, the pre-schooling has still challenges in considering the children needing special support and the children belonging to different language and culture groups.