Ohitusleikkauksen jälkeisen pitkittyneen kivun yhteys masentuneisuuteen ja ahdistuneisuuteen
Piironen, Tiina (2014)
Piironen, Tiina
2014
Lääketiede - Medicine
Lääketieteen yksikkö - School of Medicine
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2014-04-29
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201405161437
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201405161437
Tiivistelmä
Sydämen sepelvaltimoiden ohitusleikkauksen jälkeen osa potilaista kärsii leikkauksen jälkeen pitkittyneestä kivusta sternotomia-alueella. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää leikkausta edeltävän ja leikkauksen jälkeisen masentuneisuuden ja ahdistuneisuuden yhteyttä pitkittyneeseen kipuun sternotomia-alueella kuusi kuukautta leikkauksen jälkeen.
Tutkimuksessa oli mukana TAYS:in sydänkeskuksessa 100 elektiivisesti ohitusleikattua potilasta. He täyttivät kipukyselyn ja masentuneisuus-ja ahdistuneisuuskyselyt ennen leikkausta ja neljä päivää, kaksi kuukautta ja kuusi kuukautta leikkauksen jälkeen. Potilaita, joilla oli kipua kuusi kuukautta leikkauksen jälkeen, verrattiin niihin, joilla kipua ei ollut.
Ennen leikkausta esiintyvä ahdistuneisuus ja masentuneisuus olivat molemmat merkitsevästi yhteydessä kuuden kuukauden kuluttua leikkauksesta esiintyvän kivun kanssa (p = 0,007 ja 0,024). Myös kaksi kuukautta ja kuusi kuukautta leikkauksen jälkeen esiintyvä ahdistuneisuus oli yhteydessä pitkittyneen kivun kanssa (p = 0,027 ja p = 0,040), samoin kuin neljä vuorokautta ja kaksi kuukautta leikkauksen jälkeen esiintyvä masentuneisuus (p = 0,019 ja p = 0,002). Naisista suurempi osa oli kivuliaita kuuden kuukauden kuluttua leikkauksesta miehiin verrattuna ja kivuliaat naiset olivat kaikissa ajankohdissa masentuneempia ja ahdistuneempia kuin kivuliaat miehet. Jo leikkausta edeltävä, mutta myös sen jälkeinen, ahdistuneisuus ja masentuneisuus ovat riskitekijöitä pitkittyneelle ohitusleikkauksen jälkeiselle kivulle. Näiden tekijöiden tunnistaminen ja hoitaminen mahdollisimman varhain olisi tärkeää, jotta voitaisiin tältä osin estää pitkittyneen kivun syntymistä ohitusleikatuilla potilailla.
Tutkimuksessa oli mukana TAYS:in sydänkeskuksessa 100 elektiivisesti ohitusleikattua potilasta. He täyttivät kipukyselyn ja masentuneisuus-ja ahdistuneisuuskyselyt ennen leikkausta ja neljä päivää, kaksi kuukautta ja kuusi kuukautta leikkauksen jälkeen. Potilaita, joilla oli kipua kuusi kuukautta leikkauksen jälkeen, verrattiin niihin, joilla kipua ei ollut.
Ennen leikkausta esiintyvä ahdistuneisuus ja masentuneisuus olivat molemmat merkitsevästi yhteydessä kuuden kuukauden kuluttua leikkauksesta esiintyvän kivun kanssa (p = 0,007 ja 0,024). Myös kaksi kuukautta ja kuusi kuukautta leikkauksen jälkeen esiintyvä ahdistuneisuus oli yhteydessä pitkittyneen kivun kanssa (p = 0,027 ja p = 0,040), samoin kuin neljä vuorokautta ja kaksi kuukautta leikkauksen jälkeen esiintyvä masentuneisuus (p = 0,019 ja p = 0,002). Naisista suurempi osa oli kivuliaita kuuden kuukauden kuluttua leikkauksesta miehiin verrattuna ja kivuliaat naiset olivat kaikissa ajankohdissa masentuneempia ja ahdistuneempia kuin kivuliaat miehet. Jo leikkausta edeltävä, mutta myös sen jälkeinen, ahdistuneisuus ja masentuneisuus ovat riskitekijöitä pitkittyneelle ohitusleikkauksen jälkeiselle kivulle. Näiden tekijöiden tunnistaminen ja hoitaminen mahdollisimman varhain olisi tärkeää, jotta voitaisiin tältä osin estää pitkittyneen kivun syntymistä ohitusleikatuilla potilailla.