Piilo-opetussuunnitelmien yhteys maahanmuuttajaoppilaiden kotoutumiseen - Tapaustutkimus Raaseporin kaupungista

Abstract

Tämä tutkimus on tapaustutkimus Raaseporin kaupungista. Tutkimuksen kohteena olivat Länsi-Uudellamaalla sijaitsevan Raaseporin kaupungin kaksi suomenkielistä peruskoulua sekä maahan-muuttajatoimisto. Tutkimuksessa selvitettiin piilo-opetussuunnitelmien yhteyttä maahanmuuttaja-oppilaiden menestymiseen kouluissa ja sitä kautta heidän kotoutumiseensa. Tutkimuksen pääkysymys oli; onko Raaseporin kouluissa piilo-opetussuunnitelmia, jotka ovat yhteydessä maahanmuuttajaoppilaiden kotoutumiseen? Apukysymyksinä olivat; 1. Mikä on maahanmuuttajan asema suhteessa valtaväestöön? 2. Mitkä ovat koulun sisäiset vaikuttavat tekijät maahanmuuttajien kohtaamisessa? 3. Millainen rakenne ja toimintakulttuuri esiintyy Raaseporissa maahanmuuttajien kohtaamisessa?

Tutkimuksen aineistona käytettiin kasvatus- ja yhteiskuntatieteiden tutkimuksia ja artikkeleita piilo-opetussuunnitelmista, maahanmuuttajien kotoutumisesta, kasvatuksesta, koulutuksen kulttuureista sekä monikulttuurisuudesta. Tutkimusaihetta lähestyttiin kvalitatiivisen aineistopohjaisen sisällön analyysin ja etnografisen osallistuvan havainnoinnin ja haastatteluiden avulla. Tarkastelukenttä oli hyvin laaja ja monikulttuurisuuteen liittyvänä tutkimus itsessään oli tärkeä jotta voitiin saada tietoa mahdollisien ongelmien laajuudesta ja niiden konkreettisista vaikutuksista.

Tutkimuksen tulokset osoittivat, että julkilausuma maahanmuuttajien kotoutumisen edistämiseksi oli Raaseporin alueella selkeä. Alueen maahanmuuttajatoimiston järjestämät TEAM- ja KID -kokoukset olivat vakiintuneita käytäntöjä ja asioiden käsittely kokouksissa oli neutraalia. Kokouksissa myös tiedettiin alueelliset suunnitelmat maahanmuuttajaoppilaisiin liittyen ja kotoutumissuunnitelma oli kaikille osapuolille tuttu. Tällöin prosessit itsessään olivat selvät ja suunnitelmat oli jo todettu hyviksi. Piilo-opetussuunnitelmat eivät Raaseporissa olleet tunnistamattomassa roolissa maahanmuuttajatyötä tekevien toimijoiden työssä. Yksittäisiä tapauksia lukuun ottamatta maahan-muuttajaoppilaiden opetuksessa ja virkamiesten työskentelyssä ei ollut havaittavissa negatiivisesti vaikuttavia tekijöitä maahanmuuttajien asioiden käsittelyssä, vaan maahanmuuttajien asema oli tasaveroinen suhteessa valtaväestöön ja heidät kohdattiin yksilöinä.

Merkittävänä päätelmänä voidaan todeta, että kulttuurien tuntemus, opetusjärjestelyiden selkeyttäminen ja opettajien odotusten realisoiminen edesauttaisivat tasa-arvoisen kohtelun ja ennakkoluulottoman kohtaamisen onnistumista. Näin opetuksen ja kasvatuksen päämääräksi muodostuisi ihmisen kasvaminen ihmisyyteen. Jotta syrjintäkokemuksia voitaisiin oleellisesti vähentää ja lasten sekä nuorten tyytyväisyyttä omaan elämäänsä parantaa, tulee opettajien osata antaa heille tukea ja positiivisia sosiaalisia kokemuksia.

Kuitenkin, tutkitaan piilo-opetussuunnitelmien vaikutuksia mistä näkökulmasta tai kuinka laajasti tahansa, konkreettinen vaikutus realisoituu opettajan ja oppilaan välisessä kohtaamisessa. Näin ollen aiheesta olemassa olevien tutkimusten tulosten vaikutus pitää kohdistaa opettajien ammatillisen opetuksen sisältöön, jonka kautta se vaikuttaisi organisaatiokulttuureihin tai ainakin antaisi opettajalle valmiudet käynnistää muutos.