Hoidon kiireellisyyden ensiarvion (triagen) tarkkuus käytettäessä Emergency Severity Index -kiireellisyysluokitusasteikkoa

Abstract

Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli tutkia, kuinka tarkasti triagehoitajat pystyvät määrittämään potilaalle oikean kiireellisyysluokan käytettäessä kohdeyksikössä muokattua Emergency Severity Index (ESI) -kiireellisyysluokitusasteikkoa ja tutkia onko ESI-luokkien välillä eroja hoidon kiireellisyyden ensiarvion tarkkuudessa. Lisäksi tutkittiin, ovatko taustamuuttujat yhteydessä ESI-luokittelun tarkkuuteen. Tutkimus tehtiin yhden sairaalaan päivystyspoliklinikalla. Otos oli 977 potilastapausta. Määritetyn ESI-luokan tarkkuutta tutkittiin jälkikäteen kyseessä olevan hoitokerran potilasdokumentteja tarkastelemalla. Tiedot kerättiin dokumenteista itse suunnitellulla tiedonkeruulomakkeella. Saatu data syötettiin IBM SPSS Statistics 21 -ohjelmaan ja aineisto analysoitiin pääosin sillä. Cohenin painotettua kappa-arvoa laskettaessa käytettiin MedCalc 13.1- ja VassarStats-ohjelmia. ESI-luokittelun tarkkuutta arvioitiin ristiintaulukoinneista saatujen prosenttilukujen sekä painottamattoman ja painotettujen kappa-arvojen perusteella. Oikea ESI-luokka oli hoidon kiireellisyyden ensiarvion yhteydessä määritetty 80,9 %:lle potilaista, yliluokiteltu oli 9,6 % ja aliluokiteltu 9,5 %. Arvioitaessa triagehoitajan määrittämän ESI-luokan ja jälkikäteen oikeaksi todetun ESI-luokan välistä yhtäpitävyyttä saatiin Cohenin kappa-arvoksi 0.744, lineaarisesti painotetuksi kappa-arvoksi 0.835 ja kvadraattisesti painotetuksi kappa-arvoksi 0.909. ESI-luokkien välillä oli selviä eroja ESI-luokittelun tarkkuudessa. Taustamuuttujista potilaan erikoisala, potilaan ikä ja saapumistapa olivat yhteydessä ESI-luokittelun tarkkuuteen. Sen sijaan lähete, potilaan sukupuoli ja yksikköön saapumisen ajankohta eivät olleet. Johtopäätös oli, että Emergency Severity Indexin tarkkuus on hyvä suomalaisessa kontekstissa.