Kaupunkiorganisaation ja paikallisen yliopistoyhteisön vuorovaikutus. Case-tutkimus Tampereen, Seinäjoen ja Porin kaupungeista.

Abstract

Tässä tutkimuksessa tarkastellaan kolmen kaupunkiorganisaation ja paikallisen yliopistoyhteisön välistä vuorovaikutusta ja niiden yhteistyötapojen rakentumista. Tampereen, Seinäjoen ja Porin kaupungit toimivat tutkimuksessa empiirisinä kohdekaupunkeina. Tutkimusasetelma muotoutuu kolmen eri teeman mukaisesti: voidaan pohtia, kuinka ja millaisten käytäntöjen myötä kaupunkiorganisaation ja paikallisten yliopistotoimijoiden vuorovaikutussuhteet rakentuvat. Lisäksi tarkastellaan sitä, millaisia odotuksia tai tarpeita kaupunkiorganisaatioilla ja yliopistoyhteisöillä on toisiaan kohtaan ja millaisten tekijöiden kautta osapuolten vuorovaikutussuhteet muuttuvat ajan kuluessa.

Tutkimus toteutettiin kvalitatiivisena tutkimuksena, jonka laajan haastatteluaineiston muodostavat keväällä 2013 suoritetut 33 teemahaastattelua. Puolistrukturoidut teemahaastattelut toteutettiin kaupunkiorganisaatioiden ja yliopistoyhteisöjen avainhenkilöille Tampereella, Seinäjoella ja Porissa.

Tutkimuksen taustalla vaikuttaa suomalaisen yliopistojärjestelmän muutos kohti kilpailullisempaa toimintaa sekä yliopistojen roolin muuttuminen itsenäisemmäksi ja aktiivisemmaksi toimijaksi yhteiskunnassa. Tämä kehityskulku on tapahtunut uudistuneen yliopistolain ja yliopistojen rahoitusmallin myötä viime vuosien aikana. Tutkimuksen muita keskeisiä taustavaikuttajia ovat globalisaatio ja verkostoituvan tietoyhteiskunnan kehittyminen, jotka korostavat osaamisen ja uuden oppimisen merkitystä. Avainkysymykseksi tässä tutkimuksessa nouseekin, millä tavoin yliopistoyhteisöjen tietopääomaa osataan sijaintipaikkakunnilla hyödyntää ja näin ollen missä määrin kaupunkiorganisaatiot ja yliopistotoimijat ovat keskenään vuorovaikutuksessa ja yhteistyössä.