Tilintarkastajan taloudellisen vahingonkorvausvastuun rajoittaminen - sidosryhmien näkökulmia
Kukkonen, Tatu (2014)
Kukkonen, Tatu
2014
Yrityksen taloustiede, laskentatoimi - Accounting and Finance
Johtamiskorkeakoulu - School of Management
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2014-05-09
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201405121401
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201405121401
Tiivistelmä
Tutkielman tarkoituksena on luoda käsitys siitä, miten tilintarkastusta lähellä olevat sidosryhmät ja tilintarkastusalaa edustavat tahot suhtautuvat Euroopan komission ehdotukseen rajoittaa pörssinoteerattujen yritysten tilintarkastajien vahingonkorvausvastuuta. Tutkielmassa tarkastellaan myös samasta näkökulmasta Euroopan komission ehdottamia vaihtoehtoisia tapoja rajoittaa vahingonkorvausvastuuta. Aineistona tutkielmassa toimivat Työ- ja elinkeinoministeriön saamat lausunnot Euroopan komission suosituksesta rajoittaa vahingonkorvausvastuuta. Tutkimuksessa käsiteltyjä lausuntoja oli yhteensä 27 kappaletta. Lausunnon antaneet organisaatiot jaettiin neljään eri sidosryhmäjoukkoon niiden näkyvän toimenkuvan ja intressien perusteella. Viidennen tarkasteltavan joukon muodostivat tilintarkastusalan edustajat. Tarkastelun ulkopuolelle jäivät ne lausunnot, joissa ilmoitettiin, ettei kyseessä oleva vastaaja halua lausua mitään kyseiseen suositukseen liittyvää.
Tutkielman ensimmäinen teoreettinen pääluku muodostaa käsityksen lakisääteiseen tilintarkastustehtävään liittyvistä velvollisuuksista ja tämän toimeksiannon suorittajaan kohdistuvista ammattieettisistä vaatimuksista. Tätä seuraavassa pääluvussa tarkastellaan sitä, miten tilintarkastajana toimivan taloudellinen vahingonkorvausvastuu määräytyy olemassa olevan lainsäädännön ja osin lainkäytön kautta muodostuneiden vahingonkorvausperiaatteiden osalta Suomessa. Tilintarkastajan vahingonkorvausvastuuta käsittelevässä teoreettisessa pääluvussa tuodaan myös ilmi mahdollisia tilintarkastajan vahingonkorvausvastuuseen liittyviä epäkohtia. Toisena puolena tarkastelussa on jo nyt olemassa olevat tilintarkastajan vastuuta rajoittavat lainsäädännölliset periaatteet ja muut vahingonkorvausvastuuta rajoittavat käytännöt.
Tutkielman tulosten perusteella suurimmat näkemyserot tilintarkastajien vahingonkorvausvastuun rajoittamistarpeesta ovat tilintarkastusalan ja elinkeinoelämän edustajien välillä. Sellaiset lausunnot huomiotta jättäen, joista kyseisten organisaatioiden mielipiteet eivät käyneet ilmi, tilintarkastajien vahingonkorvausvastuun rajoittamista vastusti 12 eri sidosryhmäjoukkojen edustajaa ja sen puolella oli 10 tilintarkastusalan ja sidosryhmien edustajaa. Euroopan komission ehdottamista vaihtoehtoisista tilintarkastajien vahingonkorvausvastuuta rajoittavista menetelmistä vallitsi hyvin erilaiset käsitykset tilintarkastusalan edustajien ja sen sidosryhmien välillä. Tilintarkastusalan edustajat näkivät parhaana mahdollisena vastuuta rajoittavana menetelmänä rahallisen enimmäiskorvausmäärän muodostamisen. Tilintarkastusta lähellä olevien sidosryhmistä kannatettavimpana vaihtoehtona nähtiin vastuun muuttaminen suhteelliseksi siten, ettei vastuu ylitä tilintarkastajana toimineen tahon todellista osuutta korvauksenhakijan kärsimästä vahingosta. Sidosryhmien edustajien lausunnoista nousi esille myös Euroopan komission ehdotuksen ulkopuolisia ja heidän mielestään mahdollisesti Suomen lainsäädäntöön sopivampia vaihtoehtoisia tapoja selkeyttää ja rajoittaa tilintarkastajien vahingonkorvausvastuuta.
Tutkielman ensimmäinen teoreettinen pääluku muodostaa käsityksen lakisääteiseen tilintarkastustehtävään liittyvistä velvollisuuksista ja tämän toimeksiannon suorittajaan kohdistuvista ammattieettisistä vaatimuksista. Tätä seuraavassa pääluvussa tarkastellaan sitä, miten tilintarkastajana toimivan taloudellinen vahingonkorvausvastuu määräytyy olemassa olevan lainsäädännön ja osin lainkäytön kautta muodostuneiden vahingonkorvausperiaatteiden osalta Suomessa. Tilintarkastajan vahingonkorvausvastuuta käsittelevässä teoreettisessa pääluvussa tuodaan myös ilmi mahdollisia tilintarkastajan vahingonkorvausvastuuseen liittyviä epäkohtia. Toisena puolena tarkastelussa on jo nyt olemassa olevat tilintarkastajan vastuuta rajoittavat lainsäädännölliset periaatteet ja muut vahingonkorvausvastuuta rajoittavat käytännöt.
Tutkielman tulosten perusteella suurimmat näkemyserot tilintarkastajien vahingonkorvausvastuun rajoittamistarpeesta ovat tilintarkastusalan ja elinkeinoelämän edustajien välillä. Sellaiset lausunnot huomiotta jättäen, joista kyseisten organisaatioiden mielipiteet eivät käyneet ilmi, tilintarkastajien vahingonkorvausvastuun rajoittamista vastusti 12 eri sidosryhmäjoukkojen edustajaa ja sen puolella oli 10 tilintarkastusalan ja sidosryhmien edustajaa. Euroopan komission ehdottamista vaihtoehtoisista tilintarkastajien vahingonkorvausvastuuta rajoittavista menetelmistä vallitsi hyvin erilaiset käsitykset tilintarkastusalan edustajien ja sen sidosryhmien välillä. Tilintarkastusalan edustajat näkivät parhaana mahdollisena vastuuta rajoittavana menetelmänä rahallisen enimmäiskorvausmäärän muodostamisen. Tilintarkastusta lähellä olevien sidosryhmistä kannatettavimpana vaihtoehtona nähtiin vastuun muuttaminen suhteelliseksi siten, ettei vastuu ylitä tilintarkastajana toimineen tahon todellista osuutta korvauksenhakijan kärsimästä vahingosta. Sidosryhmien edustajien lausunnoista nousi esille myös Euroopan komission ehdotuksen ulkopuolisia ja heidän mielestään mahdollisesti Suomen lainsäädäntöön sopivampia vaihtoehtoisia tapoja selkeyttää ja rajoittaa tilintarkastajien vahingonkorvausvastuuta.