Vuorovaikutusasetelmat ja retoriset keinot ehkäisevän päihdetyön verkkokeskusteluissa

Abstract

Tutkielmassa tarkastellaan sosiaalisessa mediassa järjestettyjä ehkäisevän päihdetyön keskusteluja. Tavoitteena oli löytää keskusteluista erilaisia vuorovaikutusasetelmia ja retorisia keinoja. Tarkoituksena on tuoda näkyväksi ammatillisten aikuisten ja nuorten välistä vuorovaikutusta, päämääränä kehittää tätä ehkäisevän päihdetyön menetelmää. Tutkimusaineistona on Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry:n kuusi vuonna 2013 Demi.fissä järjestettyä teemakeskustelua. Sosiaali- ja terveysministeriön mukaan ehkäisevällä päihdetyöllä pyritään vaikuttamaan päihteiden käytön kulttuuriseen asemaan, kulutukseen, käytöltä suojaaviin tekijöihin ja etenkin niitä koskeviin asenteisiin. Edistämällä päihteettömiä elintapoja lisätään terveyttä, turvallisuutta ja hyvinvointia yhteiskunnassa. Tarkoitus on myös ehkäistä ja vähentää päihdehaittoja sekä toisaalta lisätä päihdeilmiön ymmärrystä ja hallintaa. Ehkäisevää päihdetyötä tehdään monilla eri tavoilla ja tasoilla vaikuttamalla yksilöön, yhteisöön ja yhteiskuntaan. Yksi tapa on hyödyntää internetiä, josta on tullut lapsille ja nuorille keskeinen toimintaympäristö sekä luonnollinen paikka viettää aikaansa.

Tutkimuksen teoreettis-metodologinen lähestymistapa löytyy sosiaaliseen konstruktionismiin perustuvasta diskurssianalyysista. Analyysin suoritan retorista diskurssianalyysia sekä Suonisen (2000) kehittämää diskurssianalyysin ja keskusteluanalyysin välille sijoittuvaa kulttuurisen tanssin käsitettä hyödyntäen.

Tutkimuksen tuloksista ilmenee, että ehkäisevän päihdetyön verkkokeskustelussa haastattelu oli yleisin vuorovaikutusasetelma, sitä esiintyi 49 puheenvuorossa. Tiedonjakoa esiintyi 36:ssa ja kyseenalaistamista 28 puheenvuorossa. Ongelmista kertomista, kannustamista ja neuvonantoa esiintyi 14 puheenvuorossa. Retorisista vakuuttamisen keinoista narratiiveilla vaikuttamista käytettiin 59 puheenvuorossa. Muita paljon käytettyjä keinoja olivat kategorioiden käyttö ja puhujakategorioilla vaikuttaminen. Lisäksi keskusteluista havaittiin normaaliuden ja poikkeavuuden retorista tuottamista, ääri-ilmaisujen käyttöä, yksityiskohdilla vaikuttamista, asiantuntijalausunnoilla vahvistamista, liittoutumisasteen säätelyä, metaforien käyttöä, etäännyttämistä omista intresseistä, kolmen listalla vaikuttamista sekä numeerista ja empiiristä määrällistämistä.

Tulosten perusteella ehkäisevällä päihdetyöllä on verkossa laajat toteuttamismahdollisuudet. Teemakeskusteluilla pyritään herättämään nuoret pohtimaan omia asenteitaan ja tukemaan itsetuntoa sekä vahvistamaan itsenäistä päätöksentekokykyä. Verkkokeskustelulle tyypillinen anonyymiys voi parhaimmillaan mahdollistaa hedelmällisen keskustelun, jossa nuori voi kertoa omia mielipiteitään ilman ryhmäpaineen vaikutusta saaden samalla palautetta aikuisilta ja ikätovereiltaan. Verkossa tehtävän työn voidaan ajatella täyttävän matalan kynnyksen kriteerit, jolloin nuorten on helppo osallistua toimintaan.

Abstract: Different ways on interaction and rhetoric tools in substance abuse prevention work discussions in social media