Julkisen hankkeen päätöksenteon kustannusinformaatio - Case Vuoreksen Kaupunkialue Tampereella
Koivisto, Krista (2014)
2014
Kunnallistalous - Local Public Economics
Johtamiskorkeakoulu - School of Management
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2014-04-25
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201405021392
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201405021392
Tiivistelmä
Kustannushyöty-analyysi toimii päätöksenteon apuvälineenä julkisen hankkeen kustannusten ja hyötyjen arvioinnissa. 2010-luvun yhteiskunnan tarpeet investointien toteuttamisessa vaativat uusia työkaluja. Kustannusten arvioinnin tavoitteet ovat erilaisia kuin yksityisillä toimijoilla. Hyötyjen arviointi sisältyy analyysiin ja ne voivat olla monenlaisia. Hyödyt painottuvat yhteiskuntaan ja ympäristöön. Hyödyt eivät ole mitattavissa vain rahallisin arvoin, vaan vaativat sanallista erittelyä.
Kuvailevan Pro Gradun case on Vuoreksen kaupunkialue Tampereella. Kyseessä on ekologinen hanke ja Euroopan suurin puutalokerrostaloalue. Kaupunkialue on Tampereen kaupunkikonsernin strateginen hanke ja osa kaupunkistrategian toteuttamista elinvoiman ja kilpailukyvyn ylläpidossa, joka on investoinnin merkittävin hyöty. Hanke vastaa polarisaation eli kasautuvan muuttoliikkeen kehityssuuntaan Pirkanmaalla ja Suomessa. Kehityssuunta on globaalia.
Kansainvälistä kirjallisuutta analyysista löytyy mittavasti, joka kehitettiin 1930-luvulla. Mainittavia soveltamisen maita ovat olleet Yhdysvallat ja Iso-Britannia puistojen, vesialueiden tai terveydenhuollon kohdalla. Analyysi on kehittynyt vuosikymmenten varrella työkaluna. Soveltamisessa antavat ohjeita mm. OECD (Organisation of Economic Co-operation and Development), ICC (International Chamber of Commerce) ja Maailmanpankki (World Bank), jotka ovat finanssiliikenteen kansainvälisiä instituutioita.
Yhteiskunnallisen hankkeen kustannustieto löytyy kunnan budjettiprosessin laskelmista. Tutkimus rajaa aineiston vuosien 2007 -2013 Tampereen talousarviotietoon ja tilinpäätöstietoon, sekä kaupunginhallituksen selvitykseen hankkeen taloudellisesta tilanteesta. Suurimmillaan kokonaiskustannukset olivat vuonna 2010 14 852 000 euroa. Tilinpäätös esittää kunnan varojen kohdentamisen tilinpäätösvuonna ja talousarvio vuoden budjettisuunnitelman. Investointi nivoutuu osaksi koko kunnan taloutta ja mittavia aluehankkeita voi olla käynnissä kymmeniä.
Yhteensä hanke maksaa arvioituna 210 miljoona euroa Tampereen kaupungille, joista on vuoteen 2013 mennessä käytetty 70 miljoonaa euroa. Kustannukset jakautuvat eri tavoin. Erän suuruus riippuu käyttökohteesta. Tilinpäätösten erät ovat yleinen suunnittelu, infrastruktuuri, viheralueet ja rakentaminen. Kustannusten hajauttaminen edistää pitkän tähtäimen taloussuunnittelua. Yhteenlasketut kustannukset nousevat aikajänteen keskivaihetta kohden ja laskien sen jälkeen. Lempäälän kunnan osuus on pienempi. Vuonna 2014 rakentamisen kustannukset olivat 1000 000 e ja vuonna 2015 500 000 euroa. Investoinnin vaikutus molempien kuntien talouteen on ajallisesti vuosikymmeniä ja vaatii pitkän tähtäimen taloussuunnittelua.
Kuvailevan Pro Gradun case on Vuoreksen kaupunkialue Tampereella. Kyseessä on ekologinen hanke ja Euroopan suurin puutalokerrostaloalue. Kaupunkialue on Tampereen kaupunkikonsernin strateginen hanke ja osa kaupunkistrategian toteuttamista elinvoiman ja kilpailukyvyn ylläpidossa, joka on investoinnin merkittävin hyöty. Hanke vastaa polarisaation eli kasautuvan muuttoliikkeen kehityssuuntaan Pirkanmaalla ja Suomessa. Kehityssuunta on globaalia.
Kansainvälistä kirjallisuutta analyysista löytyy mittavasti, joka kehitettiin 1930-luvulla. Mainittavia soveltamisen maita ovat olleet Yhdysvallat ja Iso-Britannia puistojen, vesialueiden tai terveydenhuollon kohdalla. Analyysi on kehittynyt vuosikymmenten varrella työkaluna. Soveltamisessa antavat ohjeita mm. OECD (Organisation of Economic Co-operation and Development), ICC (International Chamber of Commerce) ja Maailmanpankki (World Bank), jotka ovat finanssiliikenteen kansainvälisiä instituutioita.
Yhteiskunnallisen hankkeen kustannustieto löytyy kunnan budjettiprosessin laskelmista. Tutkimus rajaa aineiston vuosien 2007 -2013 Tampereen talousarviotietoon ja tilinpäätöstietoon, sekä kaupunginhallituksen selvitykseen hankkeen taloudellisesta tilanteesta. Suurimmillaan kokonaiskustannukset olivat vuonna 2010 14 852 000 euroa. Tilinpäätös esittää kunnan varojen kohdentamisen tilinpäätösvuonna ja talousarvio vuoden budjettisuunnitelman. Investointi nivoutuu osaksi koko kunnan taloutta ja mittavia aluehankkeita voi olla käynnissä kymmeniä.
Yhteensä hanke maksaa arvioituna 210 miljoona euroa Tampereen kaupungille, joista on vuoteen 2013 mennessä käytetty 70 miljoonaa euroa. Kustannukset jakautuvat eri tavoin. Erän suuruus riippuu käyttökohteesta. Tilinpäätösten erät ovat yleinen suunnittelu, infrastruktuuri, viheralueet ja rakentaminen. Kustannusten hajauttaminen edistää pitkän tähtäimen taloussuunnittelua. Yhteenlasketut kustannukset nousevat aikajänteen keskivaihetta kohden ja laskien sen jälkeen. Lempäälän kunnan osuus on pienempi. Vuonna 2014 rakentamisen kustannukset olivat 1000 000 e ja vuonna 2015 500 000 euroa. Investoinnin vaikutus molempien kuntien talouteen on ajallisesti vuosikymmeniä ja vaatii pitkän tähtäimen taloussuunnittelua.