Sisäisen tarkastuksen organisoimistavan vaikutukset tilintarkastukseen - tilintarkastajan työn kannalta
Rajala, Sami-Petteri (2014)
2014
Tilintarkastuksen ja arvioinnin maisteriohjelma - Master's Degree Programme in Auditing and Evaluation
Johtamiskorkeakoulu - School of Management
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2014-04-28
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201405021386
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201405021386
Tiivistelmä
Organisaatioilla on lähtökohtaisesti kolme erilaista tapaa järjestää sisäinen tarkastus: järjestää kokonaan itse, ostaa kokonaan palveluntarjoajalta tai ostaa osittain palveluntarjoajalta. Tilintarkastaja saa hyödyntää sisäisen tarkastajan tekemiä raportteja omassa tarkastuksessaan, mutta hän on silloin henkilökohtaisessa vastuussa keräämästään evidenssistä. Tutkielmassa selvitettiin tilintarkastajilta, onko sisäisen tarkastuksen organisoimistavalla vaikutusta, mikäli sen tuloksia hyödynnetään tilintarkastuksessa yhtenä evidenssistä.
Tilintarkastuksen ja sisäisen tarkastuksen yksi isoimmista eroavaisuuksista on se, että tilintarkastus on lakisääteinen tarkastus, kun taas sisäinen tarkastus on organisaatioissa vapaaehtoista, mutta suositeltavaa. Sisäisen tarkastuksen merkitystä organisaatioissa ei voida kuitenkaan vähätellä. Sen avulla organisaatioiden toiminnot saadaan mahdollisimman tehokkaiksi. Se on ylimmän johdon ja hallituksen työkalu, jolla organisaation tavoitteet pyritään saavuttamaan mahdollisimman tehokkaasti ja mahdollisimman vähin riskein. Tilintarkastaja kerää evidenssiä eli aineistoa tarkastuksensa tueksi. Yhtenä evidenssinä tilintarkastaja voi hyödyntää sisäisen tarkastajan tekemää tarkastusta ja sen raporttia. Sisäisen tarkastuksen hyödyntämisestä on tilintarkastuksen standardeissa ja suosituksissa ISA 610 -standardi, jossa annetaan tilintarkastajalle ohjeistus siitä, mitä sisäisen tarkastuksen hyödyntämisessä tulee ottaa huomioon.
Tutkielma toteutettiin kvalitatiivisesti kyselylomakkeella, joka lähettiin tilintarkastajille. Kyselylomakkeen avulla pyrittiin saamaan vastaukset tutkimuskysymyksiin. Lomake rakennettiin käytettävissä olevan aineiston sekä teorian pohjalta. Vastauksia lomakkeeseen saatiin yhteensä kahdeksan kappaletta.
Tutkielman ensisijaisena tavoitteena oli selvittää, kuinka tilintarkastaja arvioi sen, onko sisäisen tarkastajan tekemä työ hyödynnettävissä ja vaikuttaako siihen se, kuinka sisäinen tarkastus on organisaatiossa järjestetty. Oletuksena on pidetty, että ulkoistaessa sisäisen tarkastuksen toimintoja, toisi se mukanaan kustannussäästöjä sekä se olisi riippumattomampaa. Tutkielman tulokset olivat odotetut. Tilintarkastajan tulee aina arvioida sisäisen tarkastuksen hyödyntämistä tapauskohtaisesti. Mikäli sisäinen tarkastus on ulkoistettu organisaatiossa, voi olla suurempi riippumattomuus organisaatioon. Toisaalta tutkielman vastauksissa havaittiin, että omana yksikkönä järjestetty sisäinen tarkastus, on hyvin paljon tietoisempi tarkastettavan organisaation ydintoiminnoista sekä toimintatavoista, mikä on erittäin relevanttia tarkastuksen kannalta.
Tilintarkastuksen ja sisäisen tarkastuksen yksi isoimmista eroavaisuuksista on se, että tilintarkastus on lakisääteinen tarkastus, kun taas sisäinen tarkastus on organisaatioissa vapaaehtoista, mutta suositeltavaa. Sisäisen tarkastuksen merkitystä organisaatioissa ei voida kuitenkaan vähätellä. Sen avulla organisaatioiden toiminnot saadaan mahdollisimman tehokkaiksi. Se on ylimmän johdon ja hallituksen työkalu, jolla organisaation tavoitteet pyritään saavuttamaan mahdollisimman tehokkaasti ja mahdollisimman vähin riskein. Tilintarkastaja kerää evidenssiä eli aineistoa tarkastuksensa tueksi. Yhtenä evidenssinä tilintarkastaja voi hyödyntää sisäisen tarkastajan tekemää tarkastusta ja sen raporttia. Sisäisen tarkastuksen hyödyntämisestä on tilintarkastuksen standardeissa ja suosituksissa ISA 610 -standardi, jossa annetaan tilintarkastajalle ohjeistus siitä, mitä sisäisen tarkastuksen hyödyntämisessä tulee ottaa huomioon.
Tutkielma toteutettiin kvalitatiivisesti kyselylomakkeella, joka lähettiin tilintarkastajille. Kyselylomakkeen avulla pyrittiin saamaan vastaukset tutkimuskysymyksiin. Lomake rakennettiin käytettävissä olevan aineiston sekä teorian pohjalta. Vastauksia lomakkeeseen saatiin yhteensä kahdeksan kappaletta.
Tutkielman ensisijaisena tavoitteena oli selvittää, kuinka tilintarkastaja arvioi sen, onko sisäisen tarkastajan tekemä työ hyödynnettävissä ja vaikuttaako siihen se, kuinka sisäinen tarkastus on organisaatiossa järjestetty. Oletuksena on pidetty, että ulkoistaessa sisäisen tarkastuksen toimintoja, toisi se mukanaan kustannussäästöjä sekä se olisi riippumattomampaa. Tutkielman tulokset olivat odotetut. Tilintarkastajan tulee aina arvioida sisäisen tarkastuksen hyödyntämistä tapauskohtaisesti. Mikäli sisäinen tarkastus on ulkoistettu organisaatiossa, voi olla suurempi riippumattomuus organisaatioon. Toisaalta tutkielman vastauksissa havaittiin, että omana yksikkönä järjestetty sisäinen tarkastus, on hyvin paljon tietoisempi tarkastettavan organisaation ydintoiminnoista sekä toimintatavoista, mikä on erittäin relevanttia tarkastuksen kannalta.