Koulutuspolitiikan vaikutusmekanismit asiantuntijoiden silmin
Ovaska, Jouni (2014)
Ovaska, Jouni
2014
Kasvatustiede, luokanopettajan koulutus - Class Teacher Education
Kasvatustieteiden yksikkö - School of Education
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2014-04-17
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201405021385
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201405021385
Tiivistelmä
Tutkimuksen tarkoituksena on kuvata koulutuspolitiikan nykyisiä vaikutusmekanismeja eli millaisten prosessien kautta ja millä ehdoilla erilaiset ohjausdokumentit tulevat osaksi käytäntöjä. Tavoitteena on hahmottaa peruskoulun suuntaviivoja sekä kartoittaa millä tavalla eurooppalaiset koulutuspoliittiset linjaukset ovat heijastuneet suomalaiseen peruskoulupolitiikkaan ja vuonna 2011 voimaan astuneeseen perusopetuslain uudistamiseen. Tutkimuksen kohteena olevia vaikutusmekanismeja lähestyttiin teoreettisen käsitteistön ja asiantuntijahaastattelujen analyysin avulla.
Tutkimusaineiston muodostavat kuuden keskeisen suomalaisen koulutuspolitiikan asiantuntijan haastattelut. Haastateltavat toimivat valmistelijoina ja päätöksentekijöinä merkittävissä tehtävissä koulutuspolitiikan sektorilla. He edustavat samalla instituutioitansa, jotka ovat eduskunta, opetus- ja kulttuuriministeriö, Opetushallitus, Opettajien Ammattijärjestö ja sekä yksittäinen pirkanmaalainen kunta. Haastatteluaineiston tukena kuvattiin 2000-luvulla hyväksyttyjä keskeisiä kansallisia koulutuspoliittisia asiakirjoja sekä Euroopan unionissa hyväksyttyjä linjapapereita.
Tutkimusmenetelmänä käytettiin kvalitatiivista sisällönanalyysia. Haastattelut toteutettiin teemahaastattelun keinoin. Haastatteluja analysoitiin rinnakkain koulutuspoliittisten ilmiöiden ja ohjausdokumenttien kanssa. Litteroitu aineisto kävi jatkuvaa vuoropuhelua muun aineiston kanssa.
Kirjallisten dokumenttien ja haastattelujen pohjalta havaittiin, että suomalaista peruskoulukenttää muokkaavat useat erilaiset ohjausdokumentit ja mekanismit. Käytännön päätöksien takana on prosesseja, joiden nopeus vaihtelee. Toisaalta niihin vaikuttavat niin yhteiskunnalliset kuin kulttuuriset tekijät. Perusopetuslain erityisopetuksen koettiin olevan kentälle nopeasti jalkautettu prosessi.
Suomi on mukana luomassa eurooppalaista koulutuspolitiikkaa. Haastatteluista kävi ilmi, että koulutuspolitiikan asiantuntijat korostavat peruskoulun erinomaisuutta muihin valtioihin verrattuna, ja pyrkivät säilyttämään tämän tulevaisuudessakin. Unionin vaikutuksen Suomen koulutuspolitiikkaan koettiin kasvaneen.
Tutkimuksesta kumpuaa tarve syvemmälle koulutuspoliittiselle keskustelulle. Peruskoulua muokkaavat useat kansalliset lait, asetukset ja määräykset, toisaalta eurooppalainen yhteistyö asettaa paineita myös koulutukselle. Talouskriisin seurauksena tehdyt säästöpäätökset näyttävät uhkaavan hyvinvointivaltiota sen nykyisessä merkityksessä. Peruskoulu kaipaa visiota. Jatkotutkimusaiheiksi esitetään muun muassa eurooppalaisten linjausten vaikutusten arviointia opettajien näkökulmista sekä asiantuntijahaastattelujen diskurssianalyyttista tarkastelua. Koulutuksen vaikutusmekanismien ja koulutuspoliittisten ohjausdokumenttien rakentamaa yhteiskunnallista asemaa arvioitaessa rinnalla olisi hyödyllistä tutkia kielen roolia merkitysten ja sosiaalisen vuorovaikutuksen luojana erilaisissa dokumenteissa.
Tutkimusaineiston muodostavat kuuden keskeisen suomalaisen koulutuspolitiikan asiantuntijan haastattelut. Haastateltavat toimivat valmistelijoina ja päätöksentekijöinä merkittävissä tehtävissä koulutuspolitiikan sektorilla. He edustavat samalla instituutioitansa, jotka ovat eduskunta, opetus- ja kulttuuriministeriö, Opetushallitus, Opettajien Ammattijärjestö ja sekä yksittäinen pirkanmaalainen kunta. Haastatteluaineiston tukena kuvattiin 2000-luvulla hyväksyttyjä keskeisiä kansallisia koulutuspoliittisia asiakirjoja sekä Euroopan unionissa hyväksyttyjä linjapapereita.
Tutkimusmenetelmänä käytettiin kvalitatiivista sisällönanalyysia. Haastattelut toteutettiin teemahaastattelun keinoin. Haastatteluja analysoitiin rinnakkain koulutuspoliittisten ilmiöiden ja ohjausdokumenttien kanssa. Litteroitu aineisto kävi jatkuvaa vuoropuhelua muun aineiston kanssa.
Kirjallisten dokumenttien ja haastattelujen pohjalta havaittiin, että suomalaista peruskoulukenttää muokkaavat useat erilaiset ohjausdokumentit ja mekanismit. Käytännön päätöksien takana on prosesseja, joiden nopeus vaihtelee. Toisaalta niihin vaikuttavat niin yhteiskunnalliset kuin kulttuuriset tekijät. Perusopetuslain erityisopetuksen koettiin olevan kentälle nopeasti jalkautettu prosessi.
Suomi on mukana luomassa eurooppalaista koulutuspolitiikkaa. Haastatteluista kävi ilmi, että koulutuspolitiikan asiantuntijat korostavat peruskoulun erinomaisuutta muihin valtioihin verrattuna, ja pyrkivät säilyttämään tämän tulevaisuudessakin. Unionin vaikutuksen Suomen koulutuspolitiikkaan koettiin kasvaneen.
Tutkimuksesta kumpuaa tarve syvemmälle koulutuspoliittiselle keskustelulle. Peruskoulua muokkaavat useat kansalliset lait, asetukset ja määräykset, toisaalta eurooppalainen yhteistyö asettaa paineita myös koulutukselle. Talouskriisin seurauksena tehdyt säästöpäätökset näyttävät uhkaavan hyvinvointivaltiota sen nykyisessä merkityksessä. Peruskoulu kaipaa visiota. Jatkotutkimusaiheiksi esitetään muun muassa eurooppalaisten linjausten vaikutusten arviointia opettajien näkökulmista sekä asiantuntijahaastattelujen diskurssianalyyttista tarkastelua. Koulutuksen vaikutusmekanismien ja koulutuspoliittisten ohjausdokumenttien rakentamaa yhteiskunnallista asemaa arvioitaessa rinnalla olisi hyödyllistä tutkia kielen roolia merkitysten ja sosiaalisen vuorovaikutuksen luojana erilaisissa dokumenteissa.