Adaptaatio lastenkirjallisuuden kääntämisessä. Tarkastelussa Grimmin sadut Rotkäppchen, Schneewittchen ja Die goldene Gans sekä niiden suomennokset.
Sipinen, Heidi (2014)
2014
Käännöstiede (saksa) - Translation Studies (German)
Kieli-, käännös- ja kirjallisuustieteiden yksikkö - School of Language, Translation and Literary Studies
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2014-04-30
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201405021383
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201405021383
Tiivistelmä
Tässä pro gradu -tutkielmassa tarkastellaan adaptaatiota lastenkirjallisuuden kääntämisessä. Lasten-kirjallisuuden asema sekä kirjallisuudenlajina että tutkimuskohteena on marginaalinen, mutta sen monet tehtävät tekevät siitä kuitenkin kiinnostavan ja tärkeän tutkimuskohteen.
Tutkimuksessa tarkastellaan vertailevan tekstianalyysin ja käännösanalyysin avulla Grimmin satujen eri vuosikymmenten alkuperäis- ja käännösversioiden välisiä eroavaisuuksia sekä pohditaan syitä niihin. Tutkimuksen aineistona ovat Grimmin sadut Rotkäppchen, Schneewittchen ja Die goldene Gans sekä niiden suomennokset kolmelta eri vuosikymmeneltä. Tavoitteena on selvittää, kuinka tekstejä on adaptoitu. Tutkielmassa haetaan vastauksia siihen, millaisia muutoksia eli pragmaattisia adaptaatioita lähde- ja kohdetekstien välillä on ja mitkä ovat mahdolliset syyt niihin. Lisäksi pyritään selvittämään, kuinka suuri rooli muutoksissa on eri vuosikymmenten lastenkirjallisuuden normeilla tai itse satujen kääntäjillä? Tutkielmassa tarkastellaan myös uudelleenkääntämistä, jonka yhtenä syynä on käännösten kielen vanheneminen.
Analyysistä kävi ilmi, että pragmaattisten adaptaatioiden määrä on huomattava kaikissa tarkastel-luissa suomennoksissa, joskin eri vuosien suomennosten välillä esiintyy hienoisia eroavaisuuksia. Analysoidusta aineistosta esiin nousivat erityisesti alkoholia koskevien nimitysten ja julmuuksia kuvaavien sanojen poistaminen tai niiden korvaaminen muilla ilmauksilla, eufemismit, puhuttelu-lisäysten poistot, järjestyksen muutokset sekä Punahilkka-satujen kaksi versiota, joissa toisessa satu vielä jatkuu metsästäjän pelastettua Punahilkan ja isoäidin suden vatsasta.
Analyysin pohjalta voidaan päätellä, että lastenkirjallisuuden normeilla on merkittävä rooli erityisesti alkoholia koskevien nimitysten sekä julmuuksia kuvaavien sanojen kääntämisessä. Myös kääntäjillä on luonnollisesti oma roolinsa muun muassa puhuttelulisäysten poistoissa ja johtolauseiden siirtämisessä. Uudelleenkääntäminen näkyi tarpeena kääntää teksti uudelleen esimerkiksi yhteis-kunnan muuttuneiden odotusten vuoksi.
Tutkimuksessa tarkastellaan vertailevan tekstianalyysin ja käännösanalyysin avulla Grimmin satujen eri vuosikymmenten alkuperäis- ja käännösversioiden välisiä eroavaisuuksia sekä pohditaan syitä niihin. Tutkimuksen aineistona ovat Grimmin sadut Rotkäppchen, Schneewittchen ja Die goldene Gans sekä niiden suomennokset kolmelta eri vuosikymmeneltä. Tavoitteena on selvittää, kuinka tekstejä on adaptoitu. Tutkielmassa haetaan vastauksia siihen, millaisia muutoksia eli pragmaattisia adaptaatioita lähde- ja kohdetekstien välillä on ja mitkä ovat mahdolliset syyt niihin. Lisäksi pyritään selvittämään, kuinka suuri rooli muutoksissa on eri vuosikymmenten lastenkirjallisuuden normeilla tai itse satujen kääntäjillä? Tutkielmassa tarkastellaan myös uudelleenkääntämistä, jonka yhtenä syynä on käännösten kielen vanheneminen.
Analyysistä kävi ilmi, että pragmaattisten adaptaatioiden määrä on huomattava kaikissa tarkastel-luissa suomennoksissa, joskin eri vuosien suomennosten välillä esiintyy hienoisia eroavaisuuksia. Analysoidusta aineistosta esiin nousivat erityisesti alkoholia koskevien nimitysten ja julmuuksia kuvaavien sanojen poistaminen tai niiden korvaaminen muilla ilmauksilla, eufemismit, puhuttelu-lisäysten poistot, järjestyksen muutokset sekä Punahilkka-satujen kaksi versiota, joissa toisessa satu vielä jatkuu metsästäjän pelastettua Punahilkan ja isoäidin suden vatsasta.
Analyysin pohjalta voidaan päätellä, että lastenkirjallisuuden normeilla on merkittävä rooli erityisesti alkoholia koskevien nimitysten sekä julmuuksia kuvaavien sanojen kääntämisessä. Myös kääntäjillä on luonnollisesti oma roolinsa muun muassa puhuttelulisäysten poistoissa ja johtolauseiden siirtämisessä. Uudelleenkääntäminen näkyi tarpeena kääntää teksti uudelleen esimerkiksi yhteis-kunnan muuttuneiden odotusten vuoksi.