Läheisensä menettäneen nuoren suru ja kokemus ryhmävertaistuesta

Abstract

Tutkimuksen tarkoituksena oli kuvata perheenjäsenen kuoleman kokeneen nuoren surua ja kokemusta ryhmävertaistuesta. Tutkimusaineisto kerättiin haastattelemalla kymmentä (N=10) ryhmävertaistukeen osallistunutta nuorta. Nuoret olivat iältään yhdeksästä seitsemääntoista vuotiaita. Aineisto analysoitiin induktiivista sisällönanalyysia käyttäen. Nuoret olivat osallistuneet Käpy ry:n, Suomen Mielenterveysseuran, Espoon Evankelisluterilaisten seurakuntien, Helsingin Evankelisluterilaisten seurakuntien ja Terhokodin yhdessä järjestämiin vertaisryhmiin.

Nuoren suru oli kuoleman tapahtumaan ja menetykseen kohdistuvia reaktioita, nuoren omaan olemiseen liittyvää alavireisyyttä, ikävää, eksistentiaalisten kysymysten pohtimista ja surun tunteen ja kuoleman ajattelemisen välttämistä. Nuoren surussa vuorottelevat surun tunteiden valtaan suostuminen ja kuolemaan ja suruun liittyvien tunteiden ja ajatusten välttäminen. Ajan kuluminen vaikutti nuoren suruun. Pian läheisen kuoleman jälkeen kuolema ja menetys täyttivät nuoren ja hänen läheistensä elämän. Elämä tuntui raskaalta, nuori ikävöi kuollutta ja oli huolissaan läheistensä selviämisestä. Ajan kuluessa suru laantui ja nuoren elämänhallinnan tunne vahvistui.

Ryhmävertaistuessa nuoren suruprosessia edistäviksi asioiksi muodostuivat vertaisuuden kokemus, ryhmätoiminnan kokeminen mielekkäänä, myönteinen kokemus ryhmän ohjaajista, sosiaalisten suhteiden vahvistuminen ja autetuksi tulemisen kokemus. Ryhmävertaistuki merkitsi nuorelle mahdollisuutta jakamiseen, ymmärretyksi tulemiseen ja omien kokemusten peilaamiseen toisten vertaisten kokemuksiin. Surun ja kuoleman käsittely monipuolisesti, toiminnallisten menetelmien avulla oli nuorelle tärkeää. Ryhmän ohjaajan ammattitaito, vuorovaikutustaidot ja asenteessa näkyvä kunnioitus nuorta ja nuoren surua kohtaan edistivät nuoren suruprosessia. Nuoren suruprosessia estäviksi asioiksi nousivat vertaisryhmän heterogeenisyys, pettymys ryhmävertaistukeen, henkilökohtaisen osallistumismotivaation puuttuminen ja liian pieni ryhmäkoko.

Tutkimuksen tulokset vahvistavat aikaisempaa tutkimustietoa nuoren surusta. Tulosten mukaan nuoren suru on kokonaisvaltaista ja ilmenee nuoren elämässä monin tavoin. Surusta selviäminen vie paljon nuoren voimavaroja. Läheisen kuoleman kokeneen nuoren kokemuksia ryhmävertaistuesta ei ole aikaisemmin tutkittu. Tulosten mukaan ryhmävertaistuki edistää nuoren suruprosessia silloin, kun se on toteutettu nuoren tarpeista käsin huomioiden nuoren psyykkinen kehitystaso ja kognitiiviset taidot. Tutkimustuloksia voidaan hyödyntää suunniteltaessa ryhmävertaistukea nuorille. Tuloksia voidaan hyödyntää erityisesti ryhmävertaistuen sisällöllisen laadun kehittämisessä enemmän osallistujalähtöiseksi, sekä ryhmien ohjaajien koulutuksessa. Tutkimustulosten avulla voidaan lisätä terveydenhuollon työntekijöiden osaamista perheenjäsenen kuoleman kokeneiden lasten ja nuorten surun tunnistamisessa ja heidän tukemisessaan. Tutkimustulokset voivat rohkaista kolmannen sektorin toimijoita jatkamaan ja kehittämään nuorille suunnattua ryhmävertaistukitoimintaa yhdessä terveydenhuollon sektorin työntekijöiden kanssa.

The grief and experience of peer group support of a young person whose close one has died

The aim of this study was to describe the experiences of grief and attendance in a peer support group of a young person who had lost a member of the family. The data was collected by interviewing ten young people who had participated in peer support. The young people were between nine to seventeen years of age. The material was analyzed by using inductive content analysis. The young people had participated in peer support groups organized by Käpy ry, The Finnish Association for Mental Health, the Evangelical-Lutheran congregations in Espoo and Helsinki, and Terhokoti hospice. The grief expressed by a young person ranges from reactions caused by the experience of death and loss, melancholic thoughts towards his or her own being, longing, thinking about existential questions and trying to avoid thinking about sadness and death. The duration of time had an effect on the grief experienced by a young person. Soon after the death of somebody close, the death and loss fill the lives of a young person and everybody around them. They all experience life as hard and the young person misses the deceased and is worried about how the people closest to them will cope. With time grief seems less hard and the feeling that the young people have about being able to control their own lives strengthens.

In peer support groups, things that were found to promote a young person s recovery were the sense of peer support, the feeling of importance of the support group, positive attitude towards the group counsellors, the strengthening of social ties and the feeling of being supported. Peer group support meant the possibility of sharing, of being understood and being able to compare one s own experience with that of others. The process of sorrow experienced by a young person was assisted by discussions of sorrow and death and by the use of functional methods. The formation of friendship ties between peers was another important factor for the young people. Also the professionalism of the counsellors, their interaction skills and appreciation of the young person and of his grieving were also found to be important factors. Factors that we found to hinder the grieving process person were too heterogenious peer groups, disappointment with peer support, lack of motivation and too small group sizes.

The results strengthen previous research data on the grief experienced by young people. The results indicate that grief experienced by a young person is comprehensive and manifests itself in several different ways. The process of overcoming grief eats up a lot of personal resources. The experiences by young people who are grieving and their attitude towards peer support groups have not been studied earlier. The results show that peer support alleviates the grieving process of a young person when it is carried out with the needs of the person, the level of his or her level of maturity and with their cognitive skills in mind

The results can be used in developing the contents of peer support groups towards a more participant-friendly direction. With the help of these results, it will be possible to improve the understanding of people working within health-care in recognizing the grief expressed by a young person and in helping them to support the young people in this process. The results may encourage the third sector to a closer cooperation with the people working within healthcare and towards developing and realizing peer support group activities for young people. The results can also be used in training peer group consellors.