Näköaloja tiedonhallinnan tulevaisuuteen 1920-1960 -luvuilla
Ekebom, Liisa (2014)
2014
Informaatiotutkimus ja interaktiivinen media - Information Studies and Interactive Media
Informaatiotieteiden yksikkö - School of Information Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2014-04-02
Julkaisun pysyvä osoite on
http://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201404081314
http://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201404081314
Tiivistelmä
Tarkastelen tässä tutkielmassa viittä vuosina 1920-1965 Euroopassa ja Yhdysvalloissa julkaistua kirjoitusta ja niissä esitettyjä ajatuksia siitä, kuinka olemassa oleva tieto olisi mahdollista saada paremmin järjestykseen ja hyödynnettäväksi. Kirjoituksissa nousee esiin myös se, mikä kirjoitusajankohdan keinoissa hallita tietoa jätti toivomisen varaa ja sai kirjoittajat suunnittelemaan uusia ratkaisuja.
Kirjoittajat, joiden ajatuksiin tutkielmassani tutustun, ovat belgialainen juristi Paul Otlet, englantilainen kirjailija H. G. Wells, ranskalainen kirjastonhoitaja Suzanne Briet, amerikkalainen insinööri Vannevar Bush ja amerikkalainen tietojenkäsittelytieteilijä J. C. R. Licklider. Paul Otlet ja Suzanne Briet kuuluivat eurooppalaisiin dokumentalisteihin, joiden huomion kohteena olivat monet nykyään informaatiotutkimuksen alaan kuuluvat kysymykset. Kirjailija H. G. Wells oli kiinnostunut eurooppalaisten dokumentalistien aikaansaannoksista ja esitti teoksissaan ajatuksia tavoista, joilla tietoa voitaisiin hallita paremmin tulevaisuudessa. Vannevar Bush esitteli heti toisen maailmansodan jälkeen julkaistussa artikkelistaan ajatuksiaan siitä, miten tiede voisi edesauttaa parempien tiedonhallinnan ratkaisujen kehittämistä. J. C. R. Licklider johti 1960-luvun alussa projektia, jossa pohdittiin sitä, kuinka uutta tekniikkaa voitaisiin hyödyntää tulevaisuuden kirjastoissa.
Tutkielmani kirjallisuuskatsauksessa esittelen informaatiohistoriaan ja tutkimukseni aiheena oleviin henkilöihin liittyvää aiempaa tutkimusta. Tutkimusasetelmaluvussa esittelen tutkielmassa käyttämäni aineiston ja sen valintaperusteet sekä käyn läpi lyhyesti historiantutkimuksen metodeita, joita tutkielmassani noudatan. Tämän jälkeen esittelen tutkielmani aiheena olevien kirjoitusten keskeisen sisällön. Tulosluvussa tarkastelen muun muassa sitä, miten kirjoittajat kuvaavat tiedon löytämisen haasteita, miten tulevaisuudensuunnitelmissa hyödynnetään olemassa olevia laitteita ja minkälaisena nähdään ihmisten ja koneiden vuorovaikutus ja kirjastojen ja yliopistojen rooli tulevaisuudessa.
Kirjoittajat, joiden ajatuksiin tutkielmassani tutustun, ovat belgialainen juristi Paul Otlet, englantilainen kirjailija H. G. Wells, ranskalainen kirjastonhoitaja Suzanne Briet, amerikkalainen insinööri Vannevar Bush ja amerikkalainen tietojenkäsittelytieteilijä J. C. R. Licklider. Paul Otlet ja Suzanne Briet kuuluivat eurooppalaisiin dokumentalisteihin, joiden huomion kohteena olivat monet nykyään informaatiotutkimuksen alaan kuuluvat kysymykset. Kirjailija H. G. Wells oli kiinnostunut eurooppalaisten dokumentalistien aikaansaannoksista ja esitti teoksissaan ajatuksia tavoista, joilla tietoa voitaisiin hallita paremmin tulevaisuudessa. Vannevar Bush esitteli heti toisen maailmansodan jälkeen julkaistussa artikkelistaan ajatuksiaan siitä, miten tiede voisi edesauttaa parempien tiedonhallinnan ratkaisujen kehittämistä. J. C. R. Licklider johti 1960-luvun alussa projektia, jossa pohdittiin sitä, kuinka uutta tekniikkaa voitaisiin hyödyntää tulevaisuuden kirjastoissa.
Tutkielmani kirjallisuuskatsauksessa esittelen informaatiohistoriaan ja tutkimukseni aiheena oleviin henkilöihin liittyvää aiempaa tutkimusta. Tutkimusasetelmaluvussa esittelen tutkielmassa käyttämäni aineiston ja sen valintaperusteet sekä käyn läpi lyhyesti historiantutkimuksen metodeita, joita tutkielmassani noudatan. Tämän jälkeen esittelen tutkielmani aiheena olevien kirjoitusten keskeisen sisällön. Tulosluvussa tarkastelen muun muassa sitä, miten kirjoittajat kuvaavat tiedon löytämisen haasteita, miten tulevaisuudensuunnitelmissa hyödynnetään olemassa olevia laitteita ja minkälaisena nähdään ihmisten ja koneiden vuorovaikutus ja kirjastojen ja yliopistojen rooli tulevaisuudessa.