Attityder och språkkunskaper hos elever i högstadiet : sammanhang mellan elevernas attityder till svenskan och deras skriftliga språkkunskaper
Holopainen, Suvi (2014)
Holopainen, Suvi
2014
Pohjoismaiset kielet - Scandinavian Languages
Kieli-, käännös- ja kirjallisuustieteiden yksikkö - School of Language, Translation and Literary Studies
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2014-04-07
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201404081313
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201404081313
Tiivistelmä
Tämän pro gradu tutkielman tavoitteena on selvittää oppilaiden asenteita ja opiskelumotivaatiota ruotsinkieltä kohtaan ja verrata tätä tietoa heidän kirjalliseen kielitaitoonsa kyseisessä oppiaineessa. Tarkastelen myös oppilaiden motivaation eri osa-alueita sekä eroavaisuuksia tyttöjen ja poikien opiskelumotivaation ja asenteiden välillä.
Tutkielmani tutkimusaineisto koostuu oppilaiden kirjoittamista suomenkielisistä päiväkirjamerkinnöistä sekä ruotsinkielisistä kouluaineista. Minulla on tutkittavanani yhteensä 16 opiskelupäiväkirjaa, jotka sisältävät oppilaiden ajatuksia edellisestä oppitunnista sekä 16 koeainetta, jotka käsittelevät oppilaiden tulevaisuudensuunnitelmia. Aineiston pohjalta vertaan oppilaiden asenteita ja oppimismotivaatiota heidän ruotsinkielentaitoonsa. Tutkielmani teoriapohja muodostuu tutkimuksesta, joka koskee oppijan asenteita ja motivaatiota sekä kielitaidon osa-alueita ja kielitaidon arviointia. Käsittelen erityisesti kirjallista kielitaitoa ja otan huomioon kommunikatiivisen kompetenssin vaatimukset kielitaitoa määritellessäni. Tutkielmani teoriaosuudelle luo pohjan kielenoppiminen, jota tarkastelen erityisesti vieraan kielen oppimisen näkökulmasta.
Oppilaiden kirjallista kielitaitoa arvioidessani kiinnitän huomiota sanaston laajuuteen, virheiden lukumäärään sekä tekstin sujuvuuteen. Jaan oppilaat kolmeen kategoriaan heidän kielitaitonsa perusteella ja selvitän, löytyykö oppilaan kielitaidon ja päiväkirjamerkinnöistä heijastuvien asenteiden väliltä yhteyksiä.
Tutkielmani osoittaa, että suurin osa oppilaista ei ole kiinnostunut ruotsinopiskelusta, mutta toisaalta oppilailla ei ole erityisen negatiivisiakaan asenteita ruotsia kohtaan. Ruotsinopiskelu ei motivoi, eikä sen merkitystä tulevaisuudessa nähdä tärkeänä. Suurin osa opiskelumotivaatiosta on ulkoista ja sitä ohjaa erityisesti hyvän arvosanan tavoittelu. Poikien ja tyttöjen asenteiden tai motivaation välillä ei ole suuria eroja. Tyttöjen päiväkirjoista heijastuvat asenteet ovat lähes poikkeuksetta positiivisia tai neutraaleja oppilaan kielitaidosta riippumatta. Pokien kohdalla puutteellinen kielitaito on useammin yhteydessä negatiivisiin asenteisiin sekä huonoon motivaatioon.
Tutkielmani tutkimusaineisto koostuu oppilaiden kirjoittamista suomenkielisistä päiväkirjamerkinnöistä sekä ruotsinkielisistä kouluaineista. Minulla on tutkittavanani yhteensä 16 opiskelupäiväkirjaa, jotka sisältävät oppilaiden ajatuksia edellisestä oppitunnista sekä 16 koeainetta, jotka käsittelevät oppilaiden tulevaisuudensuunnitelmia. Aineiston pohjalta vertaan oppilaiden asenteita ja oppimismotivaatiota heidän ruotsinkielentaitoonsa. Tutkielmani teoriapohja muodostuu tutkimuksesta, joka koskee oppijan asenteita ja motivaatiota sekä kielitaidon osa-alueita ja kielitaidon arviointia. Käsittelen erityisesti kirjallista kielitaitoa ja otan huomioon kommunikatiivisen kompetenssin vaatimukset kielitaitoa määritellessäni. Tutkielmani teoriaosuudelle luo pohjan kielenoppiminen, jota tarkastelen erityisesti vieraan kielen oppimisen näkökulmasta.
Oppilaiden kirjallista kielitaitoa arvioidessani kiinnitän huomiota sanaston laajuuteen, virheiden lukumäärään sekä tekstin sujuvuuteen. Jaan oppilaat kolmeen kategoriaan heidän kielitaitonsa perusteella ja selvitän, löytyykö oppilaan kielitaidon ja päiväkirjamerkinnöistä heijastuvien asenteiden väliltä yhteyksiä.
Tutkielmani osoittaa, että suurin osa oppilaista ei ole kiinnostunut ruotsinopiskelusta, mutta toisaalta oppilailla ei ole erityisen negatiivisiakaan asenteita ruotsia kohtaan. Ruotsinopiskelu ei motivoi, eikä sen merkitystä tulevaisuudessa nähdä tärkeänä. Suurin osa opiskelumotivaatiosta on ulkoista ja sitä ohjaa erityisesti hyvän arvosanan tavoittelu. Poikien ja tyttöjen asenteiden tai motivaation välillä ei ole suuria eroja. Tyttöjen päiväkirjoista heijastuvat asenteet ovat lähes poikkeuksetta positiivisia tai neutraaleja oppilaan kielitaidosta riippumatta. Pokien kohdalla puutteellinen kielitaito on useammin yhteydessä negatiivisiin asenteisiin sekä huonoon motivaatioon.