Curricular power : who influences the curriculum development in Tanzania?
PAALANEN, MONA (2014)
PAALANEN, MONA
2014
Kasvatustiede, luokanopettajan koulutus - Class Teacher Education
Kasvatustieteiden yksikkö - School of Education
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2014-03-25
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201404081312
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201404081312
Tiivistelmä
This study explores primary school curriculum development in Tanzania. Curriculum development is part of a wider socio-political discussion within a society, and has powerful implications in overall educational planning. Therefore, the actors and influences that have the power in curriculum development should be approached critically. With the help of the case study of Tanzania, national curriculum theorising is situated in a transnational and global discussion. Two predominant Western curriculum traditions, the Anglo-American curriculum and the European-Scandinavian Bildung-Didaktik, are used to test the theories of curriculum development in Tanzania. The aspects of curriculum politicisation and the decentralisation process in education are used to help to identify who holds curricular power in the national curriculum development process in Tanzania.
The study is based on a case study methodology as it aims to build a holistic picture of the Tanzanian curriculum development process and uses Tanzania as a specific case. The case study methodology draws on general qualitative research and the data is gathered and analysed with methods used in many qualitative research projects. The primary data was gathered during fieldwork in Tanzania. The primary data includes fifteen interviews that were conducted with stakeholders in Tanzanian curriculum development. Simultaneously, the study encompasses features from theoretical research, as it incorporates the curriculum theories into the analyses. The reason for this lies in the opportunity to analyse the questions of curricular power on a general level, and to distinct certain transnational features in Tanzanian curriculum planning.
The Tanzanian curriculum development process is currently marked by the lack of access to the curriculum document and the overall lack of knowledge about the curriculum development process. The curriculum is developed at a central level while there is a rising need to involve teachers and other local stakeholders in the development process. The findings of the research demonstrate that curriculum development in Tanzania is strongly influenced by international forces. The international influences guide the curriculum to follow transnational and global curriculum traditions that draw deeply on the Anglo-American curriculum. Simultaneously, due to strong post-independent self-reliance policies, a strong need for a national curriculum can be distinguished in Tanzanian curriculum theorising. This calls for strong local involvement in the curriculum in order to maintain a self-reliant Tanzania, in which education serves the nation and its population. With reference to the theoretical analysis, the findings demonstrate that traces from both of the two transnational curriculum traditions can be distinguished in the Tanzanian curriculum theorising.
The presence of these transnational features should not guide the interpretations of the Tanzanian curriculum development process towards a narrow global interpretation of curriculum development. Rather, the findings show that Tanzanian national curriculum development can be situated into a larger global discussion of curriculum, in order to identify the actors and forces that eventually are influential in curriculum theorising.
TIIVISTELMÄ
Tutkimuksen tarkoituksena on perehtyä Tansanian perusopetuksen opetussuunnitelman suunnitteluun. Opetussuunnitelman suunnittelu on osa laajempaa sosiopoliittista keskustelua ja sillä on suuret vaikutukset yhteiskunnan opetusjärjestelmään. Tämän vuoksi opetussuunnitelman suunnitteluun vaikuttavien tahojen ja toimijoiden valtaa tulee lähestyä kriittisesti. Tansania tapaustutkimuksenaan, tämä tutkimus tarkastelee valtiollista opetussuunnitelma teoretisointia suhteessa ylikansalliseen ja globaaliin keskusteluun. Länsimaisessa opetussuunnitelmateoriassa vaikuttaa vahvasti kaksi opetussuunnitelma traditiota, angloamerikkalainen opetussuunnitelma ja eurooppa-skandinaavinen Bildung-didaktik traditio, joiden ilmenemistä ja vaikutteita tarkastellaan Tansanian opetussuunnitelman yhteydessä. Tansanian opetussuunnitelman suunnittelun valtaa pitävät tahot pyritään selvittämään opetussuunnitelman politisoinnin ja desentralisaatio prosessin avulla.
Tutkimus perustuu tapaustutkimuksen metodologiaan ja sen tavoitteena on muodostaa holistinen kuva Tansanian opetussuunnitelman suunnittelusta ja käyttää Tansaniaa tapaustutkimuksena. Tapaustutkimuksen metodologia perustuu laadullisen tutkimuksen pohjalle ja tutkimuksen aineisto on kerätty ja analysoitu laadullisen tutkimuksen metodien avulla. Aineisto kerättiin tutkimusmatkan aikana Tansaniasta. Tämä aineisto sisälsi viisitoista haastattelua eri sidosryhmän jäsenten kanssa. Samanaikaisesti tutkimus muodostuu osittain teoreettisen tutkimuksen muotoon, sillä aineistonanalyysi yhdistää Tansanian tapaustutkimuksen aineiston ja opetussuunnitelmateorian teoreettista kirjallisuutta. Tutkimustulokset mahdollistavat sekä yleisemmän opetussuunnitelman tarkastelun että Tansanian opetussuunnitelman suunnittelun tarkastelun suhteessa ylikansalliseen opetussuunnitelmateoriaan.
Tämän hetkistä Tansanian opetussuunnitelman suunnittelua hankaloittaa se, että opetussuunnitelma ei ole saatavilla. Lisäksi tietämys opetussuunnitelman suunnittelusta on vähäistä. Opetussuunnitelman suunnittelu on keskitettyä, vaikka tarve sisällyttää opettajat ja paikallisia sidosryhmiä suunnitteluprosessiin on vahva. Tulokset osoittavat, että Tansanian opetussuunnitelman suunnitteluun vaikuttaa kansainväliset virtaukset. Tansanian opetussuunnitelma seuraa ylikansallisia ja globaaleja malleja, jotka pohjautuvat angloamerikkalaiseen opetussuunnitelma traditioon. Samanaikaisesti itsenäistymisen jälkeen omaksutut self-reliance ohjelmat vaikuttavat yhä Tansanian koulutussuunnittelussa ja vaativat kansallista opetussuunnitelmaa. Tästä johtuen opetussuunnitelma suunnitteluun kaivataan myös vahvaa paikallista osaamista, joka mahdollistaa Tansanian omavaraisuuden koulutussuunnitellussa ja edesauttaa koko yhteiskunnan osaamista ja hyvinvointia.
Ylikansallisten virtausten näkymisen Tansanian opetussuunnitelman suunnittelussa ei tule johdattaa tulkintoja kohti kapeakatseista opetussuunnitelman suunnittelua. Sen sijaan tulokset osoittavat, että ylikansallisia piirteitä voidaan havaita myös Tansanian opetussuunnitelman suunnittelusta ja tätä tietoa voidaan hyödyntää, kun pyritään selvittämään mitkä tahot ja toimijat ovat oikeasti vallassa opetussuunnitelman teoretisoinnissa.
The study is based on a case study methodology as it aims to build a holistic picture of the Tanzanian curriculum development process and uses Tanzania as a specific case. The case study methodology draws on general qualitative research and the data is gathered and analysed with methods used in many qualitative research projects. The primary data was gathered during fieldwork in Tanzania. The primary data includes fifteen interviews that were conducted with stakeholders in Tanzanian curriculum development. Simultaneously, the study encompasses features from theoretical research, as it incorporates the curriculum theories into the analyses. The reason for this lies in the opportunity to analyse the questions of curricular power on a general level, and to distinct certain transnational features in Tanzanian curriculum planning.
The Tanzanian curriculum development process is currently marked by the lack of access to the curriculum document and the overall lack of knowledge about the curriculum development process. The curriculum is developed at a central level while there is a rising need to involve teachers and other local stakeholders in the development process. The findings of the research demonstrate that curriculum development in Tanzania is strongly influenced by international forces. The international influences guide the curriculum to follow transnational and global curriculum traditions that draw deeply on the Anglo-American curriculum. Simultaneously, due to strong post-independent self-reliance policies, a strong need for a national curriculum can be distinguished in Tanzanian curriculum theorising. This calls for strong local involvement in the curriculum in order to maintain a self-reliant Tanzania, in which education serves the nation and its population. With reference to the theoretical analysis, the findings demonstrate that traces from both of the two transnational curriculum traditions can be distinguished in the Tanzanian curriculum theorising.
The presence of these transnational features should not guide the interpretations of the Tanzanian curriculum development process towards a narrow global interpretation of curriculum development. Rather, the findings show that Tanzanian national curriculum development can be situated into a larger global discussion of curriculum, in order to identify the actors and forces that eventually are influential in curriculum theorising.
TIIVISTELMÄ
Tutkimuksen tarkoituksena on perehtyä Tansanian perusopetuksen opetussuunnitelman suunnitteluun. Opetussuunnitelman suunnittelu on osa laajempaa sosiopoliittista keskustelua ja sillä on suuret vaikutukset yhteiskunnan opetusjärjestelmään. Tämän vuoksi opetussuunnitelman suunnitteluun vaikuttavien tahojen ja toimijoiden valtaa tulee lähestyä kriittisesti. Tansania tapaustutkimuksenaan, tämä tutkimus tarkastelee valtiollista opetussuunnitelma teoretisointia suhteessa ylikansalliseen ja globaaliin keskusteluun. Länsimaisessa opetussuunnitelmateoriassa vaikuttaa vahvasti kaksi opetussuunnitelma traditiota, angloamerikkalainen opetussuunnitelma ja eurooppa-skandinaavinen Bildung-didaktik traditio, joiden ilmenemistä ja vaikutteita tarkastellaan Tansanian opetussuunnitelman yhteydessä. Tansanian opetussuunnitelman suunnittelun valtaa pitävät tahot pyritään selvittämään opetussuunnitelman politisoinnin ja desentralisaatio prosessin avulla.
Tutkimus perustuu tapaustutkimuksen metodologiaan ja sen tavoitteena on muodostaa holistinen kuva Tansanian opetussuunnitelman suunnittelusta ja käyttää Tansaniaa tapaustutkimuksena. Tapaustutkimuksen metodologia perustuu laadullisen tutkimuksen pohjalle ja tutkimuksen aineisto on kerätty ja analysoitu laadullisen tutkimuksen metodien avulla. Aineisto kerättiin tutkimusmatkan aikana Tansaniasta. Tämä aineisto sisälsi viisitoista haastattelua eri sidosryhmän jäsenten kanssa. Samanaikaisesti tutkimus muodostuu osittain teoreettisen tutkimuksen muotoon, sillä aineistonanalyysi yhdistää Tansanian tapaustutkimuksen aineiston ja opetussuunnitelmateorian teoreettista kirjallisuutta. Tutkimustulokset mahdollistavat sekä yleisemmän opetussuunnitelman tarkastelun että Tansanian opetussuunnitelman suunnittelun tarkastelun suhteessa ylikansalliseen opetussuunnitelmateoriaan.
Tämän hetkistä Tansanian opetussuunnitelman suunnittelua hankaloittaa se, että opetussuunnitelma ei ole saatavilla. Lisäksi tietämys opetussuunnitelman suunnittelusta on vähäistä. Opetussuunnitelman suunnittelu on keskitettyä, vaikka tarve sisällyttää opettajat ja paikallisia sidosryhmiä suunnitteluprosessiin on vahva. Tulokset osoittavat, että Tansanian opetussuunnitelman suunnitteluun vaikuttaa kansainväliset virtaukset. Tansanian opetussuunnitelma seuraa ylikansallisia ja globaaleja malleja, jotka pohjautuvat angloamerikkalaiseen opetussuunnitelma traditioon. Samanaikaisesti itsenäistymisen jälkeen omaksutut self-reliance ohjelmat vaikuttavat yhä Tansanian koulutussuunnittelussa ja vaativat kansallista opetussuunnitelmaa. Tästä johtuen opetussuunnitelma suunnitteluun kaivataan myös vahvaa paikallista osaamista, joka mahdollistaa Tansanian omavaraisuuden koulutussuunnitellussa ja edesauttaa koko yhteiskunnan osaamista ja hyvinvointia.
Ylikansallisten virtausten näkymisen Tansanian opetussuunnitelman suunnittelussa ei tule johdattaa tulkintoja kohti kapeakatseista opetussuunnitelman suunnittelua. Sen sijaan tulokset osoittavat, että ylikansallisia piirteitä voidaan havaita myös Tansanian opetussuunnitelman suunnittelusta ja tätä tietoa voidaan hyödyntää, kun pyritään selvittämään mitkä tahot ja toimijat ovat oikeasti vallassa opetussuunnitelman teoretisoinnissa.