Luku- ja kirjoitustaidottomien aikuisten maahanmuuttajien suomen kielen opetuksen painotuksia uuden opetussuunnitelman perusteiden, oppimateriaalien ja koulutuspolkujen valossa
NOORZADEH, KUKKA-MAARIA (2014)
2014
Suomen kieli - Finnish Language
Kieli-, käännös- ja kirjallisuustieteiden yksikkö - School of Language, Translation and Literary Studies
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2014-04-03
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201404041303
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201404041303
Tiivistelmä
Pro gradu -tutkielmani aiheena on luku- ja kirjoitustaidottomien aikuisten maahanmuuttajien opetuksen painotukset uuden opetussuunnitelman perusteiden, oppimateriaalien ja koulutuspolkujen valossa. Luku- ja kirjoitustaidottomien opetusta ja oppimista on tutkittu Suomessa vasta vähän, mikä tekee tästä hyvän tutkimusaiheen.
Tämän tutkimuksen tavoite on selvittää, painotetaanko opetussuunitelman perusteissa erityisesti jotakin kielitaidon osa-aluetta, miten hyvin oppikirjat vastaavat opetussuunnitelman perusteiden asettamia tavoitteita sekä millaisia koulutuspolkuja luku- ja kirjoitustaidottomilla on eli miten hyvin tavoitteet toteutuvat. Tutkimus on kvalitatiivis-kvantitatiivinen ja kuuluu suomi toisena kielenä -tutkimusalaan.
Tutkimusaineistona on Opetushallituksen Aikuisten maahanmuuttajien luku- ja kirjoitustaidon koulutuksen opetussuunnitelman perusteet 2012, oppimateriaalit Aasta se alkaa, Moi!, Suomen mestari 1 ja Naapuri hississä sekä Työ- ja elinkeinokeskuksesta saatuja tietoja Hämeenlinnan Vanajaveden opistossa vuosina 2007-2012 luku- ja kirjoitustaidon kursseilla käyneiden koulutuspoluista. Tutkimuksesta selviää, että uudessa opetussuunnitelman perusteissa korostetaan voimakkaasti suullista kielitaitoa. Opetussuunnitelmassa mainitaan useaan otteeseen suullisen kielitaidon olevan ensisijainen kirjallisiin taitoihin verrattuna. Oppikirjoissa suullisen kielitaidon painottaminen ei näy, vaan niissä keskitytään mekaanisen luku- ja kirjoitustaidon opettamiseen ja sanaston opetteluun. Oppikirjat vastaavat opetussuunnitelmaan asetettuja sisältöjä melko hyvin, vaikka puutteitakin on.
Tiedot opintopoluista ovat tärkeitä, kun arvioidaan, miten hyvin opetussuunnitelman tavoitteet toteutuvat ja miten luku-kursseja mahdollisesti pitäisi kehittää. Vanajaveden opistossa vuosina 2007-2012 luku- ja kirjoitustaidon kursseja käyneistä opiskelijoista noin puolet jatkoi kotoutumiskoulutukseen tai ammattiin valmentavaan koulutukseen. Tätä voidaan pitää hyvänä tuloksena, kun otetaan huomioon luku-ryhmien heterogeenisyys ja opiskelijoiden vähäinen koulunkäyntikokemus.
Tämä tutkimus antaa tietoa uuden opetussuunnitelman painotuksista ja tavoitteista sekä siitä, miten hyvin oppikirjat tukevat näiden tavoitteiden saavuttamista. Tiedot koulutuspoluista antavat yleiskuvan luku-kurssilaisten käymistä kursseista ja edistymisestä. Tästä tutkimuksesta saatuja tuloksia voi hyödyntää esimerkiksi pohdittaessa luku- ja kirjoitustaidottomien opetuksen ja opetusmateriaalien kehittämistä.
Tämän tutkimuksen tavoite on selvittää, painotetaanko opetussuunitelman perusteissa erityisesti jotakin kielitaidon osa-aluetta, miten hyvin oppikirjat vastaavat opetussuunnitelman perusteiden asettamia tavoitteita sekä millaisia koulutuspolkuja luku- ja kirjoitustaidottomilla on eli miten hyvin tavoitteet toteutuvat. Tutkimus on kvalitatiivis-kvantitatiivinen ja kuuluu suomi toisena kielenä -tutkimusalaan.
Tutkimusaineistona on Opetushallituksen Aikuisten maahanmuuttajien luku- ja kirjoitustaidon koulutuksen opetussuunnitelman perusteet 2012, oppimateriaalit Aasta se alkaa, Moi!, Suomen mestari 1 ja Naapuri hississä sekä Työ- ja elinkeinokeskuksesta saatuja tietoja Hämeenlinnan Vanajaveden opistossa vuosina 2007-2012 luku- ja kirjoitustaidon kursseilla käyneiden koulutuspoluista. Tutkimuksesta selviää, että uudessa opetussuunnitelman perusteissa korostetaan voimakkaasti suullista kielitaitoa. Opetussuunnitelmassa mainitaan useaan otteeseen suullisen kielitaidon olevan ensisijainen kirjallisiin taitoihin verrattuna. Oppikirjoissa suullisen kielitaidon painottaminen ei näy, vaan niissä keskitytään mekaanisen luku- ja kirjoitustaidon opettamiseen ja sanaston opetteluun. Oppikirjat vastaavat opetussuunnitelmaan asetettuja sisältöjä melko hyvin, vaikka puutteitakin on.
Tiedot opintopoluista ovat tärkeitä, kun arvioidaan, miten hyvin opetussuunnitelman tavoitteet toteutuvat ja miten luku-kursseja mahdollisesti pitäisi kehittää. Vanajaveden opistossa vuosina 2007-2012 luku- ja kirjoitustaidon kursseja käyneistä opiskelijoista noin puolet jatkoi kotoutumiskoulutukseen tai ammattiin valmentavaan koulutukseen. Tätä voidaan pitää hyvänä tuloksena, kun otetaan huomioon luku-ryhmien heterogeenisyys ja opiskelijoiden vähäinen koulunkäyntikokemus.
Tämä tutkimus antaa tietoa uuden opetussuunnitelman painotuksista ja tavoitteista sekä siitä, miten hyvin oppikirjat tukevat näiden tavoitteiden saavuttamista. Tiedot koulutuspoluista antavat yleiskuvan luku-kurssilaisten käymistä kursseista ja edistymisestä. Tästä tutkimuksesta saatuja tuloksia voi hyödyntää esimerkiksi pohdittaessa luku- ja kirjoitustaidottomien opetuksen ja opetusmateriaalien kehittämistä.