Yleisten kirjastojen toiminta ja talous tilastojen valossa

Abstract

Tutkimuksessa tarkasteltiin suomalaisten yleisten kirjastojen toimintaa ja taloutta. Tutkimusaineisto koostui opetus- ja kulttuuriministeriön ylläpitämistä vuoden 2012 kirjastotilastoista, joiden tietoja tarkasteltiin ja vertailtiin kaupunkimaisissa, taajaan asutuissa ja maaseutumaisissa kunnissa sekä koko Manner-Suomessa. Tutkimuksen tarkoitus oli selvittää, miten kirjastopalveluiden saatavuus, kirjastonkäyttö, kirjaston toimintaedellytykset ja kirjastotoiminnan taloudellisuus jakautuivat eri kuntaryhmissä. Toiseksi selvitettiin, miten toimintakulut olivat yhteydessä kirjastopalveluiden saatavuuteen ja henkilökunnan määrään ja kolmanneksi, miten toimintaedellytykset ja kirjastopalveluiden saatavuus olivat yhteydessä kirjastonkäyttöön.

Aineistoa käsiteltiin Excel- ja SPSS-ohjelmistoilla. Muuttujien yhteyksiä tarkasteltiin laskemalla niiden väliset lineaariset korrelaatiokertoimet ja analyysiä laajennettiin osittaiskorrelaatioilla ja lineaarisella regressioanalyysillä.

Kirjastopalveluiden saatavuus painottui toimipaikkojen suhteen kaupunkeihin ja kokoelman koon suhteen maaseudulle. Taajaan asutut kunnat sijoittuivat näiden välille. Kirjastopalveluihin käytettiin suhteellisesti eniten rahaa maaseutumaisissa kunnissa. Taajaan asutuissa kunnissa sen sijaan käytettiin keskimäärin vähiten rahaa ja henkilötyövuosia kirjastopalveluiden tuottamiseen. Kirjastonkäyttö oli kaupungeissa hieman aktiivisempaa kuin muissa kuntaryhmissä. Verkkokäyntejä tehtiin kaikissa kuntaryhmissä lähes yhtä paljon kuin fyysisiä kirjastokäyntejä. Yleisesti ottaen kirjastotoiminta oli kaikkein taloudellisinta kaupungeissa ja hintavinta maaseudulla.

Toimintakulut olivat yhteydessä kokoelmien suuruuteen, hankintojen määrään ja etenkin henkilötyövuosien määrään kaikissa kuntaryhmissä. Toimintakuluilla ei sen sijaan ollut tilastollisesti merkitsevää yhteyttä kirjastojen ja aukiolotuntien määriin tai kokoelman monipuolisuuteen.

Kirjastonkäyttöön olivat vahvimmin yhteydessä asukaskohtaiset toimintakulut, multimedian osuus kokoelmasta sekä henkilökunnan määrä. Multimedia-aineiston osuus selitti kaikkien kirjastonkäytön muuttujien vaihtelua maaseutumaisissa ja taajaan asutuissa kunnissa sekä koko maassa, mutta ei kaupungeissa. Maaseudulla toimintakulujen suuruus selitti sekä lainauksen että fyysisten käyntien ja verkkokäyntien vaihtelua. Aikuisten tietokirjallisuuden osuus oli ainut muuttuja, joka ei regressioanalyysin perusteella selittänyt lainkaan kirjastonkäyttöaktiivisuuden vaihtelua.