Miten kielellisesti tyypillisesti kehittyneet 6–7-vuotiaat lapset tuottavat ja ymmärtävät Sammakkotarinan? : alustavat ikänormit
Eriksson, Paulina; Rajala, Eeva (2014)
2014
Logopedian maisteriopinnot - Master's Programme in Logopedics
Yhteiskunta- ja kulttuuritieteiden yksikkö - School of Social Sciences and Humanities
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2014-03-25
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201403311287
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201403311287
Tiivistelmä
Kertomuksilla ja kerronnalla on tärkeä rooli ihmisten välisessä vuorovaikutuksessa. Kertomuksen rakentaminen on kuitenkin erittäin vaativa kielellis-kognitiivinen kokonaisuus, ja erilaiset kielelliset häiriöt ilmenevät siinä herkästi. Jotta voidaan luotettavasti havaita kerronnan vaikeuksia, on oltava tietoa siitä, miten eri-ikäiset kielellisesti tyypillisesti kehittyneet lapset rakentavat ja ymmärtävät kertomuksen maailmaa.
Tämän tutkimuksen tarkoitus on tuottaa tietoa siitä, minkälaisia kerronnan taitoja kielellisesti tyypillisesti kehittyneet esikoulu- ja alkuopetusikäiset lapset hallitsevat. Tutkimukseen osallistui yhteensä 77 lasta Uudeltamaalta, Varsinais-Suomesta ja Pirkanmaalta. Heistä 38 oli esiopetuksessa ja 37 alkuopetuksessa. Tutkimuksessa tarkastelimme, kuinka paljon ja mitä ennalta määritettyjä sisältöyksiköitä lapset sisällyttävät tarinoihinsa, miten he vastaavat tarinan tapahtumia koskeviin kysymyksiin ja ilmeneekö tuottamisen ja ymmärtämisen välillä yhteyttä. Tutkimme myös, ilmeneekö ikä-, koulutusaste- ja sukupuoliryhmien suoriutumisissa eroja. Aineiston keruussa käytettiin Sammakkotarinana tunnettua kuvakirjaa Frog - where are you?.
Tutkimukseen osallistuneista lapsista yksikään ei tuottanut tarinaansa kaikkia odotuksenmukaista 15 sisältöyksikköä. Lapset saivat tarinoistaan keskimäärin 9,2 tuottamispistettä. Kun suoriutumisia tarkasteltiin koko ryhmän tasolla, voitiin todeta, että ikä korreloi selkeästi tuottamispistemäärien kanssa; mitä vanhempi lapsi oli, sitä korkeammat pisteet hän sai. Kun tutkimuksen vertailussa yhdistettiin ikä ja koulutusaste, näytti siltä, että koulutusaste vaikuttaa suoriutumiseen ikää enemmän. Kun suoriutumista tarkasteltiin ikä-, koulutusaste- ja sukupuoliryhmittäin, eivät tulokset eronneet tilastollisesti merkitsevästi. Lapset ymmärsivät tarinan varsin hyvin, sillä heikoin tulos oli 11/18 ymmärtämispistettä. Ymmärtämispisteiden keskiarvo oli 15,8. Ryhmien väliset erot olivat hyvin pieniä, eivätkä ne olleet tilastollisesti merkitseviä. Tarinan tuottamisen ja ymmärtämisen välillä oli selvä tilastollinen riippuvuus; mitä enemmän sisältöyksiköitä lapsi sisällytti tarinaansa, sitä paremmin hän vastasi tarinasta esitettyihin sisältökysymyksiin.
Kerrontatehtävien avulla saadaan monipuolista tietoa lapsen kielellisistä taidoista. Tämä tutkimus antaa tärkeää tietoa kielellisesti tyypillisesti kehittyvien lasten kerronnan taidoista. Tässä työssä käytettyä sisältöyksikköanalyysimenetelmää voidaan käyttää kerrontataitojen arvioinnin välineenä. Menetelmän jatkotutkimuksen ja -kehittelyn tarve on kuitenkin ilmeinen. Havaintojemme pohjalta voidaan hahmotella perustaa suomalaiselle ikänormistolle, jonka avulla puheterapeuttien on mahdollista luotettavasti arvioida eri-ikäisten ja kielenkehityksessään eri tavoin etenevien lasten kerronnan taitoja.
Tämän tutkimuksen tarkoitus on tuottaa tietoa siitä, minkälaisia kerronnan taitoja kielellisesti tyypillisesti kehittyneet esikoulu- ja alkuopetusikäiset lapset hallitsevat. Tutkimukseen osallistui yhteensä 77 lasta Uudeltamaalta, Varsinais-Suomesta ja Pirkanmaalta. Heistä 38 oli esiopetuksessa ja 37 alkuopetuksessa. Tutkimuksessa tarkastelimme, kuinka paljon ja mitä ennalta määritettyjä sisältöyksiköitä lapset sisällyttävät tarinoihinsa, miten he vastaavat tarinan tapahtumia koskeviin kysymyksiin ja ilmeneekö tuottamisen ja ymmärtämisen välillä yhteyttä. Tutkimme myös, ilmeneekö ikä-, koulutusaste- ja sukupuoliryhmien suoriutumisissa eroja. Aineiston keruussa käytettiin Sammakkotarinana tunnettua kuvakirjaa Frog - where are you?.
Tutkimukseen osallistuneista lapsista yksikään ei tuottanut tarinaansa kaikkia odotuksenmukaista 15 sisältöyksikköä. Lapset saivat tarinoistaan keskimäärin 9,2 tuottamispistettä. Kun suoriutumisia tarkasteltiin koko ryhmän tasolla, voitiin todeta, että ikä korreloi selkeästi tuottamispistemäärien kanssa; mitä vanhempi lapsi oli, sitä korkeammat pisteet hän sai. Kun tutkimuksen vertailussa yhdistettiin ikä ja koulutusaste, näytti siltä, että koulutusaste vaikuttaa suoriutumiseen ikää enemmän. Kun suoriutumista tarkasteltiin ikä-, koulutusaste- ja sukupuoliryhmittäin, eivät tulokset eronneet tilastollisesti merkitsevästi. Lapset ymmärsivät tarinan varsin hyvin, sillä heikoin tulos oli 11/18 ymmärtämispistettä. Ymmärtämispisteiden keskiarvo oli 15,8. Ryhmien väliset erot olivat hyvin pieniä, eivätkä ne olleet tilastollisesti merkitseviä. Tarinan tuottamisen ja ymmärtämisen välillä oli selvä tilastollinen riippuvuus; mitä enemmän sisältöyksiköitä lapsi sisällytti tarinaansa, sitä paremmin hän vastasi tarinasta esitettyihin sisältökysymyksiin.
Kerrontatehtävien avulla saadaan monipuolista tietoa lapsen kielellisistä taidoista. Tämä tutkimus antaa tärkeää tietoa kielellisesti tyypillisesti kehittyvien lasten kerronnan taidoista. Tässä työssä käytettyä sisältöyksikköanalyysimenetelmää voidaan käyttää kerrontataitojen arvioinnin välineenä. Menetelmän jatkotutkimuksen ja -kehittelyn tarve on kuitenkin ilmeinen. Havaintojemme pohjalta voidaan hahmotella perustaa suomalaiselle ikänormistolle, jonka avulla puheterapeuttien on mahdollista luotettavasti arvioida eri-ikäisten ja kielenkehityksessään eri tavoin etenevien lasten kerronnan taitoja.