Prevalence and Determinants of Tobacco Habit in Kollam district, Kerala, India

Abstract

Etelä-Intian Keralassa haastateltiin 205 434 yli 15-vuotiasta, joilta kysyttiin tupakan ja alkoholijuomien käyttö, tärkeimmät demografiset tiedot sekä sosioekonominen asema. Intiassa erilaisia savukemuotoja on kymmenkunta, samoin eri purutupakan eli mällin, lajeja. Nuuskan, nenään vedettävän tupakkapölyn, käyttö on vähäistä. Väitöskirjassa tarkastellaan lähemmin miesten käyttämien länsimaistyyppisten savukkeitten (seur. savukkeet)ja kotitekoisten bidisavukkeitten (seur. bidi) sekä purutupakan (mällin) yleisyyttä; naisilla bidin ja purutupakan käytön yleisyyttä.

Useimmat miehet (57%) käyttivät tupakkaa jossakin muodossa mutta vain 16% naisista. Miesten enemmistö oli savukkeenpolttajia (40%), bidejä poltti 35% ja purutupakkaa 25%. Mälli oli naisten yleisin (15%) käyttötapa. Yksi prosentti naisista poltti bidejä, savukkeita ani harva.

Tupakan ja alkoholin käyttö olivat vahvasti korreloituneita, miesten vetosuhteet olivat kertaluokkaa 10 tupakoinnin laadusta riippumatta, naisilla selvästi suuremmat.

Bidi ja mälli ovat ovat vanhoja tupakan käyttömuotoja, savukkeet taas tuoreempi tulokas. Siten bidinpolttajien ja purutupakan käyttäjien vallitsevuus suureni iän myötä, naisilla jyrkemmin kuin miehillä. Pelkästään savukkeita polttavien osuus sen sijaan pieneni 30 ikävuodesta lähtien.

Naimisissa olevat, niin miehet kuin naiset, käyttivät kaikkia tupakkatuotteita huomattavasti yleisemmin kuin naimattomat. Monikymmenkertaiset erot johtuivat suurelta osin, muttei kokonaan, muitten tutkimuksessa tarkastettujen vaaratekijöiden sekoittavasta vaikutuksesta.

Sosioekonomista asemaa mitattiin koulutuksen, tulojen ja ammatin avulla. Kolmannes lukutaidottomista miehistä polkki pelkkiä bidejä mutta alle 10% pelkkiä savukkeita. Yliopistotutkinnon suorittaneista vain ani harva (0,9%) poltti pelkkiä bidejä. Tupakkaa polttavia tyypistä riippumatta oli 75% lukutaidottomista ja 21% yliopistotutkinnon suorittaneista. Mällinkäytön suunta oli sama, mutta erot pienemmät. Naisilla erot olivat vielä suuremmat, puolet lukutaidottomista naisita käytti tupakkaa, tavallisimmin siis mällinä, kun yliopistokoulutuksen saaneista kukaan ei polttanut bidejä ja mällinkäyttäjiäkin oli oli vain 0,4%. Tulotason mukaan tarkasteltaessa erot olivat samanlaiset, sen sijaan ammatti oli selvästi heikompi tupakoinnin ennustaja. Väestösyyosuuksina arvioiden demografisten ja sosioekonomisten tekijöitten merkitys ei ole täysin sama kuin pelkkien tupakan käyttäjien osuuksista voi päätellä. Tutkituista määreistä tärkeiksi nousivat siviilisääty, alkoholin käyttö ja tulotaso. Naisilla koulutus oli yksi tärkeä määre mutta ei siinä määrin miehillä.

Myös Intiassa tupakoinnin määreet ovat suuresti sosiaalisia. Säätely ja valistus ovat kuitenkin ongelmallisempia kuin länsimaissa. Tupakkaa käytetään erityisesti köyhissä, raskaissa ja pitkän päivän maataloustöissä eliminoimaan näläntunnetta. Tuolloin ei tupakoinnin vähentämistoimilla ole realistista pohjaa ellei niihin liity myös taloustilanteen parannus.

To carry out effective measures to deal with any issue, it is essential to know its prevalence and the related factors. Preventing, or at least reducing, the use tobacco in the community is of prime importance as the habit is associated with many serious diseases and health problems. This study estimated the prevalence of the use of the different forms of tobacco and its association with socio-demographic determinants and with alcohol consumption among people above the age of 14 years in rural Kerala in India. It was a part of a large cohort study which aimed to find the cancer incidence in the natural background radiation area in Karunagappally taluk of Kerla State in India.

We observed that the prevalence of any form of tobacco smoking was 57% in men. Combined smoking was more prevalent (24.6%) compared to bidi smoking alone (10.5%) or cigarette smoking alone (15.5%). The prevalence of smokeless tobacco habit was 26% among men. Among women bidi smoking was rare (1.0%) compared to men. The prevalence of smokeless tobacco habit was 15% in women.

The factors studied as determinants of tobacco use included age, gender, religion, marital status, education, occupation, income and alcohol use. The habit of tobacco use increases as age increased. Among men, bidi smoking was less frequent among Christians than among the other two religious groups studied, the Hindus and the Muslims. A higher proportion of Muslims than Hindus or Christians smoked bidis. There was not much difference in the prevalence of cigarette smoking among them. With regard to smokeless tobacco, however, Hindus consumed more of it than the other two groups. The prevalence of all types of tobacco use was higher among the married compared to the single in both genders. There was an inverse relation between education and prevalence, especially with respect to bidi smoking and smokeless tobacco use. None of the women who had studied beyond middle school level had the habit of bidi smoking, but a small percentage used tobacco for chewing. This study showed that the determinants associated with the use of tobacco are age, marital status, religion, education, occupation, income and use of alcohol. Education, income and alcohol consumption are modifiable factors and the others non-modifiable in most cases. The modifiable factors were of significant risk in almost all types of tobacco habit except in cigarette smoking.

The use of alcohol and tobacco is globally interrelated. In India, too, alcohol use seems to be one of the most important correlates of tobacco use. Assuming that the observed association represents causality, the study reveals that if the use of alcohol is removed from the community, it may be possible to prevent about 78% of bidi smoking, 83% of cigarette smoking, 89% of combined smoking and 87% of smokeless tobacco use among men. Among men, 39% of bidi smoking, 19% of combined smoking and 20% of smokeless tobacco habit and among women, 64% of bidi smoking and 44% of smokeless tobacco habit may be eliminated from the population if the general education standard is brought above the primary level. Improving the income may reduce the bidi smoking habit by 72%, combined smoking by 57% and smokeless tobacco use by 35% among men, and about 81% of bidi smoking and 68% of smokeless tobacco use among women.

Preventive actions may be important to implement, especially in populations characterized with non-modifiable determinants. Educational intervention may have to be considered when planning any programs to bring about behavior changes in the risk groups. Of the risk factors classified as non-modifiable in this study, age and marital status are most associated with the tobacco habit. Most young individuals depend on their parents for their needs, and hence the chances of being initiated into tobacco habits are likely to be low. This is similar to the situation in the case of marital status too, as marital status is associated with age.

This result may have wide application in a country such as India than globally because in India tobacco is used for many reasons, from preventing hunger by the poor to being a fashionable habit among the affluent.